Vihertää

Ulkona on vielä täysi talvi, hankikanto parhaimmillaan. Sisällä sen sijaan versoo kevään ensivihreät.

Pitkä oli itämisaika näillä kasveilla. Raitalanka (Austermann Step) on kevään 2007 SNY kierroksen satoa, lisävihreäkin (Sandnesgarn Sisu) ostettu toista vuotta sitten. Pari kertaa olen jopa aloitellut/ jotain mallitilkun tapaista neulonut, mutta ei vaan ole ottanut tuulta alleen.


Varret on tarkoituksella vähän liian tiukat asettuakseen kauniisti pohkeen kohdalta. Pidän näitä kuitenkin todennäköisimmin ensimmäisen kuvan tapaan ruttusukkina, joten liika väljyys ei ole hyväksi. Ja jos tulee vetäistyä ylös lämmittämään niin pysyypähän paremmin ylhäällä.

Lopuksi heitetään vielä tassut taivasta kohti ja ihastellaan taustalla näkyvää sontaania taidetta. Kolmevuotias graffititaiteilijamme on pistänyt näköjään puumerkkinsä myös kodinhoitohuoneen seinään. Tällä kertaa onneksi ihan vaan puuväreillä.


Vihreä on mulle selvästi kausiväri. Neulon sitä lähestulkoon ainoastaan keväällä, vielä tarkemmin rajattuna huhtikuussa. Poimintoja blogista: huhtikuu 2006, huhtikuu 2007. 2008 vuodelta ei oikein löytynyt todisteita huhtikuun vihreydestä - itsellä oli kyllä mielikuva, että jotain olis ollut työn alla silloinkin. Aivan, tais olla se edellinen yritys tästä vihreästä stepistä. Mallitilkku on laatikossa ja kirjoneulekaaviot löytyy koneelta. Ehkä ensivuonna. ;-) Touko-kesäkuussa saatan myös käyttää myrkynvihreää t-paitaa tai jotain muuta vastaavaa, mutta loppukesästä on jo värit vaihtuneet.

Ainoana poikkeuksena vihreysrintamalla näyttäytyi joululahjaneule viime marraskuulta. Kyllä se tuntuikin väärän väriseltä siihen aikaan vuodesta.

Ideaähky eli sukkia, sukkia, sukkia

"A-luokan keksipaketti" tuli Ravelry-vaihdon mukana Pelagialta. Alunperin tilasin sukkainnovaatioita jo ennakkoon BookDepositoryltä, mutta minulle kävi kuten monelle muullekin eli jäin ilman kun tilaus peruttiin. Höh. Tilasin uudelleen AdLibrikseltä, mutta ennenkuin ehdin sitä tilausta saada tuli vaihtopariltani viesti että kyseinen kirja olis tulossa tännepäin. Peruin siis senkin tilauksen, mutta samalla pisti silmääni, että Socken aus aller Welt oli ilmestynyt AdLibriksen valikoimaan.

Hetken aikaa kesti kääntää aivot oikealle kielelle*, mutta sen jäkeen olen nautiskellut täysillä kaiken maailman sukista. Olen ihastellut Stephanie van der Lindenin sukkia Ravelryssä jo pidemmän aikaa. Tästä kirjastakin löytyi ainakin puolenkymmentä sukkaparia, jotka haluais heti puikoille ja toinen mokoma jota myös voisin harkita.

Sock Innovation vaikuttais myös olevan taattua tuttua Cookie A laatua. Parit hänen suunnittelemansa sukat olen tehnyt aiemmin ja ihmeitä täytyy tapahtua jos ei tästä kirjastakin jotain tule tehtyä.

* olen asunut vuoden verran Saksassa, mutta siitä on yli 15 vuotta aikaa ja sittemmin kieltä ei ole juuri tullut harjoitettua. Uinuva taito. :)

Kummituskukkia

Varoitus: neuloja on jälleen kerran lapsellisen ylpeä saavutuksestaan ja postaus sisältää paljon kuvia.


Ensin oli tämä. Tai siis ihan ensin oli postissa tullut vyyhti. Yksisäikeistä villalankaa, väri jotain viininpunaiseen vivahtavaa ruskeaa. Rouheeta! Valitettavasti unohdin laskea metrit ennen kerälle kieputtamista, näppituntumalla arvioisin jotain n. 400 - 500 m/ 100g. Itseasiassa hyllystä löytyy värikartta sellaiselle langalle kuin Wetterhoff Iikka (tex 200), ja ton vois hyvin laittaa siihen jatkoksi.

Sitten oli tämä. Olen pikkuhiljaa alkanut harjoitella suunnitelmieni hahmottelemista paperille. Se on aika hauskaa. Olinkin jo melkein unohtanut, että pidän myös piirtämisestä. Vihkostani löytyy paljon muutakin kivaa, ehkä vielä joku päivä esittelenkin niitä.

Ja sitten - taikuri hämmästyi itsekin tempustaan ja teki täsmälleen suunnitelman mukaisen huivituksen. Välillä kyllä epäilytti tosi pahasti. Vähän puolenvälin jälkeen olin vähällä purkaa koko tekeleen, mutta onneksi jatkoin loppuun saakka.

Aloitetaan kokovartalokuvalla niin pääsette ihailemaan yhdennäköisyyttä suunnitelman kanssa.


Sitten mallinukkekuvia antamaan osviittaa huivin koosta. Huivin siipiväli pingoituksesta päästämisen jälkeen n. 128 cm ja korkeutta keskellä 60 cm.


Toimii kokonsa puolesta myös kaulahuivina. On tosin aika karhea vielä huuhteluaine ja lanoliinikylvyn jälkeenkin, joten ei välttämättä suositella herkkänahkaiselle.

Tai sitten näin.
Ja vielä pari lähikuvaa. Kukkaset.

Kukkaset on kiinnitetty napeilla joten ne on helppo irroittaa tai siirtää toiseen paikkaan. Napit siis pujotetaan huivin reikäriveihin haluttuun kohtaan.

Pieniä ilon aiheita

• Phildar ja Ranskan posti eivät näköjään koskaan lakkaa hämmästyttämästä. Sunnuntai-iltana tilasin ja keskiviikkona oli läpyskät laatikossa. Ihania! Ja kiitoksia hyvistä perusteluista. Nyt minulla on kauniita lehtiä jotka tuottavat minulle iloa. Aivan sama ehdinkö niistä sitten mitään neuloa tai en.
• Suklaalakusukat. Saivat tulikasteensa eilen ja aina kun katsoin omia jalkojani (sukkiani) tuli hyvä mieli. Tää tykää!
• Pääsiäisloma. Neljä päivää. Reissu anoppilaan tietää yleensä hyvää neulomisaikaa, autossa n. 4 tuntia suuntaansa ja perillä myös kun lapsilla riittää leikittäjiä. Reissuprojekti on tosin vielä päättämättä.
• AdLibris ilmoitti että Socken aus aller Welt on lähtenyt postissa tännepäin. Olen kuolannut sitä jo pitkään, mutta jostain syystä vasta nyt sain aikaiseksi tilattua.
• Ravelry-vaihtopaketti tuli myös alkuviikosta. Oli siellä paljon muutakin ihanaa, mutta tämän kuvan myötä toivottelen oikein hyvää pääsiäistä!

Suklaalakusukat

Suklaalakusukat on vihdoin valmiina. Hidasta on ollut näiden valmistuminen, Ravelryn mukaan aloitettu jo tammikuun 4. päivä. Saaneet väistyä milloin minkäkin projektin tieltä.

Ihmettelen miksi. Tykkään näistä sukista ja pidän villasukkia joka päivä. Varsinkin näitä ohuita, joita pidän ainoina sukkina töissäkin pitää myös olla riittävästi kun niitä joutuu pesemäänkin välillä. Ja kuluvatkin kengissä.

Lähes joka kerta kun tartun 2,5 mm sukkapuikkoihin ja hyvään perus-sukkalankaan tuntuu todella hyvältä - nämä istuu mun käteen, ja kuitenkaan ei meinaa tulla valmista. Lieneekö syynä se, että tällaista perussukkaa neuloessa ei tule sitä matkan varrella iskevää jännitystä ja epäilystä että tuleeko näistä sittenkään hyvät, ei mitään hirvittävää halua nähdä ne äkkiä valmiina kun jo aloittaessa tietää millaiset niistä tulee. Eikä nämä mitenkään erityisen mediaseksikkäätkän ole, tuskin viitsii edes blogata yhtä sukkaparia.

Lanka Regia 4-fach, puikot 2,5 mm. Kulutus 76 g, mustaa täysi kerä, ruskeaa vähän reilu puolikas. Kohtuu hyvin marinoituja lankoja ovat nämä ja päätyvät lopulta huhtikuun saldoon.

Lehtihoukutuksia

Olipas taas tullut Phildarilta mahtavia lehtiä. Millähän näiden tilauksen perustelis itselleen, kun ei niistä entisistäkään mitään ehdi toteuttaa...?

Toisaalta: luen niitä varmasti useampaan kertaan kuin vaikkapa jotain kauppareissulta ostettua ns. naistenlehteä. (Eipä niitä juuri tule osteltua, mutta jollainhan sitä pitää itselleen perustella!)

Kummituslankani palasi kotiin

Ja miten ihanassa muodossa!

Lähetin siis Pikku-Tiinalle Kummitukset kiertoon vaihdon myötä 100 g punaista Teddyä, hyvin marinoitua sellaista. Ideanahan tässä vaihdossa oli että jokainen lähettää varastostaan parilleen 100 g itselleen puhumatonta lankaa. Pari sitten työstää siitä jotain valmista ja lähettää takaisin sille jolta langan sai. Oma kummitustyöni on myös viimeistelyä (pingoitusta) vaille valmis. Siitä ehkä lisää viikonloppuna. Sekin on huivi ja siinäkin on mahdollisesti kukka. Tai sitten ei. En oo vielä ihan varma. Mutta alkuperäisessä suunnitelmassa ainakin oli.