maanantai 27. syyskuuta 2010

Bollywood!

Haasteesi on BOLLYWOOD. Yksi vaikeimmista lajeista. Hallitset jo muut lajit kiitettävästi, mutta entä neulomisen hieman toisenlaisella tyylillä? Kuulostaako puikko kainalossa neulominen omituiselta? Tai langan kiinnittäminen olkapäähän? Miten Miss Marple sen tekee? Kokeile miltä tuntuisi neuloa toisin kuin normaalisti teet! Saat uudenlaista perspektiiviä neulontaan! Haasta itsesi kokeilemaan projektin, jonka koko on itsestäsi kiinni, neulomista uudella tavalla! Ehkä lopulta päädyt kuitenkin toteamaan, että se tuttu ja turvallinen tuntuu parhaimmalta ;D

Tätä mä vähän pelkäsinkin. Ihan pikkuisen salaa toivoin kuitenkin vaikka discoa. (Arpaonnikaan ei mua siis suosinut, emo kun toisaalla paljasti lopullisen valinnan näiden kahden välillä ratkistun arvalla.)

Ensimmäinen ajatus oli, että en halua. Miksi mun muka pitäisi opetella neulomaan jotenkin "väärin" kun olen ihan tyytyväinen omaan vuosikausia hiottuun tyyliini. Oikea silmukka "continental" tyylillä ja nurja... yritin etsiä internetin ihmemaasta ja YouTubesta omaa tapaani neuloa nurja silmukka, mutta en löytänyt. Jee, olen sittenkin erilainen! Paitsi että mikä haaste se muka olisi neuloa samalla tavalla kuin aina ennenkin? No ei niin mikään. Eteenpäin sanoi mummo lumessa.

Olen aina utelias kokeilemaan uusia luomis-/ päättely-/ lisäys-/ kavennus-/ jne. tapoja. Osa niistä jää käyttöön, osa ei. Yks sopii yhteen, toinen toiseen tapaukseen. Osa on vaan rehellisesti outoja. Osaan neuloa ilman ohjetta ainakin 6 tai 7 erilaista kantapäätä, varmaan 4 erilaista tapaa neuloa istutetun hihan, lukemattomia erilaisia tapoja luoda ja päätellä silmukat. Miksi ei oikeaa ja nurjaa silmukkaa voisi neuloa eri tavalla? Väitän olevani avarakatseinen ja olen vakaasti sitä mieltä, että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tai väärää tapaa neuloa. Osaanko elää niinkuin saarnaan?

Kuvarepertuaaristani ei tähän hätään löytynyt mitään kovin Bollywoodia, lähimmäksi osunee työn alla oleva sukka, joten mennään sillä.


Ehkäpä tämän haasteen myötä opettelen pukemaan päälleni myös sen kaapista löytyvän sarin...

lauantai 25. syyskuuta 2010

Fleecen korvike

Edellisen kerran neuloin villapaidan tilauksesta korvausta vastaan vuonna 1991. Ja heti perään vuonna 2010. Pitää vissiin pitää varansa, ettei tule ihan tavaksi.

Kunnon kuvia villapaidasta ei ole, mutta kuvitelkaa n. miesten M kokoinen neule, joka istuu käyttäjälleen kuin olis mittatilauksena tehty. Tilaaja halusi "ihan sellaisen tavallisen", mutta jotain jujuahan piti keksiä, jotta pysyy neulojalla mielenkiinto yllä. Malli on tehty Elizabeth Zimmermanin Seamless saddle shoulder pulloveria mukaillen, mitat sun muut tilaajan toivomusten mukaan. Tää on kyllä hauska rakenne. Jotenkin kuitenkin selvästi miesten paita.


Lisäsin etupuolelle jälkikäteen vetoketjun. Täytyy sanoa, että edelleen neuleen leikkaaminen kyllä hirvitti. Virkkasin ensin reunat ympäriinsä ja sit leikkasin auki. Vetoketju on ommeltu koneella, ja se toki osaltaan myös vahvistaa reunoja. Virkkaus puolestaan huolitteli samalla reunan.


Lanka ONline Linie 130 Champ (100% superwash merinovilla), n. 900 g. 4,5 mm puikoilla melko peltiseksi neulottu, mutta pesussa venähti ja pehmeni. Pelkäsin, että liikaa, mutta hyvältä näytti uuden omistajansa päällä. Lanka ja väri on tilaajan valinta.

Parissa viikossa tikuttelin paidan lähes valmiiksi, viimeistelyihin (kaulus, vetoketju) meni sit pari kuukautta. Eilen pääsi vihdoin omistajalleen, joka siis vaikutti tyytyväiseltä.

Pitänee vielä kertoa, mikä sai minut tämän neuleen tekemään. Sain toukokuussa sähköpostia entiseltä kolleegalta. (Tai siis samassa firmassa ollaan edelleenkin, mutta eri osastolla ja toimipisteessä, eikä olla nähty pitkiin aikoihin.) Kysyi voisinko, tai tietäisinkö jonkun joka voisi, kutoa hänelle villapaidan. Tämä 30-kymppinen nuorimies oli ostanut jo langat ja aloittanut itse, mutta totesi ehkä sittenkin haukanneensa liian kovan palan. Talven (extreme)urheiluharrastuksiin fleceen korvaajaksi piti kuulemma saada parempaa materiaalia eli merinovillaa. Kun se fleece hikoillessa kastuu ja tuntuu sit märkänä epämiellyttävältä. Tarjosi jopa ihan käypäistä tekopalkkaa.

torstai 23. syyskuuta 2010

Tiukalle meni

Taitaa olla henkilökohtainen ennätys:


Viimeisen silmukan päätteleminen oli jo hieman hankalaa.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Spin in public

Huomenna vietetään kansainvälistä julkikehruupäivää eli Spin in Public -päivää. Oulussa kehrätään Lumoavassa Langassa klo 10 - 15. Tule mukaan kehräämään, kyselemään, tutustumaan tai vaikka vain ihan ohimennen ihmettelemään!

 

Mukana ainakin edellisen postauksen siniset, navajokertausta, käsinkehrättyä lankaa ja jotain itsekehrätystä neulottua.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Mitäs siellä hellalla höyryää?

Melkein koko kesän olen suunnitellut ja miettinyt, uskaltamatta oikein tarttua toimeen.


BFL-silkkiä ja BFL-Kid Mohairia.



*****

Ja ei muuten sit mennyt ihan niinku Strömsössä... Reilun puolen tunnin huolellisen vahtimisen jälkeen jouduin hetkeksi poistumaan keittiöstä (tyttären hampaat piti pestä). En tiedä kuka tai mikä oli kääntänyt hellan isommalle, luultavasti kätevä emäntä ihan itse. Joka tapauksessa iloinen porina kävi kun tulin takaisin. Argh!

Meinasin lyödä hanskat tiskiin heti samointein. Hyvä että sain yöllä nukuttua, kun mietin huopuneita villaparkojani. Olin varma, että joutavat saunanpesään mokomat. Ja värjäyskattila kirpputorille.

*****

Vaati kohtuu reipasta jälkikäsittelyä saada villa kehruukelpoiseksi... mutta kehräytyy se ja väri on upea! Ehkä mä en sitä kattilaa vielä myy.


On se - sinistä. Viimeviikolla tuli postissa sukkalankaa - sinistä. Olenkohan tulossa jotenkin kipeäksi?

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Glitch

Jos peittoon tarvitaan 70 tilkkua, 30 silmukan levyisiä, niin kuinka voi olla mahdollista, että
a) laatikosta löytyykin ompeluvaiheessa 71 tilkkua?


b) Yksi tilkku onkin 32 silmukkaa leveä?


Lisätään vielä.
c) Kun tilkkuja on kahta eri mallineuletta, se ylimääräinen on eri mallineuletta kuin se väärän kokoinen?

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Vitamiinipommeja

Appelsiini? Mandariini? Aprikoosi? Porkkana?


Omena? Salaatti? Kurkku? Lime?


Merinoa Handpaintedyarn.com:sta. Kolmisäikeinen, navajokerrattu. Vihreässä (Acacia) grammoja 91, metrejä n. 390, oranssissa (Apricot) 96 g ja 420 m. Aavistuksen ohuempaa kuin oli tarkoitus.


Mun tekis niin mieli tehdä näistä sukat. Saiskohan niitä pysymään edes hetken kasassa, jos 2 mm puikoilla tikuttelis mahdollisimman tiivistä pintaa? Aika tiukka kierre näissä kyllä on. Vai pitäiskö kehitellä joku vahvike ainakin teräosaan? Sukkani tahtovat kulua puhki joko päkiästä tai kantapäästä. Yleensä päkiästä.

Ehkä ne vois olla muhkea raidallinen kaulahuivikin? Silloin ei ainakaan tarvitsisi huolehtia kestävyydestä. Pehmeitähän nämä on kuin mikä.

Vielä vähän auringonpaistetta.


Värit on kyllä niin kesäiset, että saattaa jäädä neulomiset ensi kevääseen.

torstai 2. syyskuuta 2010

Oman tyylin etsintää

Jatkoa edelliseen.


Harkitsin lattareita, sillä vannon istuvuuden ja omien mittojen mukaan neulomisen nimeen. Toisaalta "seksikäs ja viettelevä" ei sinäänsä kuvaa ajatusmaailmaani.

Hallitsen Quickstepin kiemurat, mutta en halua rajoitaa itseäni yhteen taiteenlajiin.

Street kuulostaa vähän liian vapaamieliseltä minun lajikseni vaikka oman mieleni mukaan sävellänkin. Olen mateemaattisesti orientoitunut ja teoreetikko - insinööri; ja vahvoja robottitanssijan piirteitä minussa kieltämättä onkin.


Neulon enimmäkseen omien suunnitelmien mukaan. Muiden ohjeista neuloessani en voi olla miettimättä että tekisin tämän näin tai noin. (Ja aika monesti lopulta teenkin.) Käytän päätäni ja tärkeimpiin neuleapuvälineisiini kuuluvat suttupaperi, kynä ja laskukone.

Omia mallejani olen julkaissut Ullassa ja Ravelryssä ja Ravelrysä löytyy tällä hetkellä yli 800 projektia toteutettuna suunnittelemillani malleilla. Ehkä kehtaan siis julistautua koreografiksi.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010