maanantai 24. helmikuuta 2014

Lapset kasvaa

Tässä vaiheessa lienee aika tunnustaa itsellekin, että takana on ne ajat, kun lasten neuleet oli helppoja ja nopeita tehdä, sellaisia pieniä välipalatöitä. Siis ainakin kun puhutaan omista lapsista.

Pojalle tein alkuvuodesta villapaidan. Mitat siihen otettiin mun puserosta.

http://www.ravelry.com/projects/Taina/aaron-villapaita

Tytölle aloitin villapaitaa. Hieman ohjetta ohuempi lanka ja napakampi tiheys: silmukkaluvut tuli lopulta naisten S-koon neuleesta. Jatkuvasti on sellainen tunne, että nyt taidan kyllä liioitella, mutta edellinen yritys pienemmillä puikoilla ja XS:n silmukoilla näytti johtavan makkarankuorivaatteeseen. Mitoiltaan juuri sellaiseen, joita yritän pikkuhiljaa liian pieninä kierrosta poistaa.

On siinä kasvamisessa toki hyviäkin puolia. Muunmuassa se, että minulla on tällä hetkellä kotona oikean kokoinen elävä sukkamalli.

http://www.ravelry.com/projects/Taina/aaron-villapaita



sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Mun

Ostin eilen itselleni uuden läppärin.


Ihan ikioman. Ei työnantajan, ei perheen. Ihan vaan mun.
Työnantajan nykyisen politiikan mukaan työkoneelta ei saa oikeastaan kopioida mitään ulos, ja kaikesta tällaisesta epäilyttävästä toiminnasta voi joutua tekemään erillisen selvityksen. Välttääkseni selvittämästä miksi kopioin omalla kamerallani vapaa-ajallani ottamani neulekuvan ulkoiselle kovalevylle tai verkkoon päädyin hankkimaan tähän tarkoitukseen oman vehkeen.

Niin että pitäiskö mun nyt taas alkaa blogaamaan, kun on sitä varten kerta konekin hankittu. ;-)