Käsillään

Lumiprinsessa

2011-12-18T18:17:00.000+02:00

Innostuin pitkästä aikaa ompelemaan. Malli Ottobre 6/2011, kangas sama kuin mallissa, tilattu Ottobren Etsy-kaupasta. Päällä ulkoilukangas, välissä vanu ja sisäpintana fleece.

Pidän Ottobren malleissa erityisesti työohjeista. Viimeistelyt ja yksityiskohdat on kohdallaan! Takissa on pukemista helpottamassa puolivuori ja tyttären mieltä ilahduttamassa ripaus vaaleanpunaista. Ohjeesta poiketen lisäsin takkiin paikkataskut.

Hihansuita värkätessäni muistin, miksi lastenvaatteiden ompelu on toisinaan huomattavasti haastavampaa kuin vastaavien täysikokoisten. Siinä on taiteilemista, kun hihansuussa on kaksinkertainen karva, tikkikangas ja vuori, eikä ympärysmitta riitä ompelukoneen vapaavarren ympärille...

Kysynpähän vaan

2011-12-18T18:00:00.000+02:00

Tyttären takki on valmis. Kukahan siivoaisi jäljet?

Kirjontaa

2011-12-18T08:43:00.000+02:00

Tarvikepaketti Vuorelmalta, tarttui mukaan Tampereen messuilta.

Hauska tehdä ja lopputulos mieluinen. Miksi mulle jäi kuitenkin koko hommasta huijaamisen maku? Valmiiksi valitut materiaalit ja värit, valmiiksi piirretylle pohjalle, valmiiksi mietityillä pistoilla. Neuloessa valitsen kuitenkin vähintään värit, yleensä lankalaadunkin itse vaikka valmista ohjetta muuten noudattaisinkin. Vaan kelpo tyyny tästä vielä tulee, kunhan jaksan kaivaa ompelukoneen esille.

Porttisukat

2011-12-11T22:52:00.000+02:00

Soile suunnitteli syksyn neuleretriittin nimikkosukat, tai paremminkin sarjan kuvioita, joita sukissa voisi käyttää. Portti 2011 sukkareseptillä syntyi minun käsissäni tällaiset sukat.

Lanka Cascade Heritagea.

Hiirulainenkin suosittellee.

Linssilude eli villasukkia kotihiirelle

2011-12-06T13:52:00.001+02:00

Tämä kaveri ansainnee ihan oman postauksen. Osa kuvista on minun ottamia, osa pojan, 9 v.

"Hei mitäs täällä tapahtuu?"

"Jaa mää vai?"

"Saanks määki sovittaa?"

"Vähän isot?"

"Nämä on kyllä aika tylsän väriset näin hiirulaisellekin."

"Oikein sopiva!"

Samaparieriparisukat

2011-12-06T13:25:00.001+02:00

Poika tahtoi sukat, valitsi itse värit. Äidin ehdottama malli otettiin riemulla vastaan: samaparieriparisukat!

Nappivalinta lapselle, joka tykkää käyttää eriparisukkia. Lankana Regiaa (keltainen) ja Cascaden Heritagea (turkoosi).

Ja bonuksena mallissa tarpeeksi haastetta äidille.

Nämä sukat aloitetaan kantapäästä. Ensimmäisen kantapään tein varmaan kolme kertaa ennenkuin silmukkaluvut täsmäsivät kantapään jälkeen. Ei ehkä ollut hyvä idea aloittaa leffaa katesellessa. :D No toisen sukan kantapää menikin sit jo ilman ohjetta kun oli hyvin harjoiteltu ja sisäistetty.

Alkuperäistä mallia muokkasin sen verran, että lisäsin spiraalit kantapään lisäksi myös päkiälle ja varteen.

Japanese Tattoo

2011-11-07T20:40:00.000+02:00

Laitetaanpä väliin vähän kehräilyjä.
Corriedalea, Friday studios, väri Japanese tattoo.

Topsi jaettu pituussuunnassa kahtia, navajo-kerrattu.

Grammoja kummassakin vyydissä 55,
metrejä toisessa 172, toisessa 174.

Aika hyvin vaikka itse sanonkin.

Terra

2011-11-05T12:13:00.000+02:00

(Köh. Kuten kuvista voi päätellä , nämä kuvat eivät ole ihan tuoreita...)

Huivi sen sijaan on aivan ihana, harteilla nytkin. Tämä on ensimmäinen kolmiohuivi, johon olen varauksettomasti ihastunut ja tyytyväinen. Sopivan kokoinen, lämmittää sohvan nurkassa tai keittiöjakkarallla läppärin ääressä kököttäessä juuri sopivasti. On helppo heittää hartioille, kietoa tiukemmin, avata tai ottaa pois lämmitystarpeen mukaan.

Malli on Jared Floodin Terra. Lanka käsinkehrättyä corriedalea (Ashford Corriedale plum duff, Wollincehnilta). Lankaa meni huiviin n. 425 g / 640 m. 5,5 mm puikoilla neuloin.

Laiminlyöty blogiparkani

2011-10-03T19:32:00.000+03:00

Tekis mieli selitellä, mutta kun en kenellekään ole selityksiä velkaa. En edes itselleni.

Mutta kyllä, se valmistui!

En kyllä vieläkään ole tästä ihan vakuuttunut. Vaan kun sivusaumat on saksittu ja saumuroitu, ei sitä purkaakaan voi.

Suomalaisen rokkarin sanoin: "Sun täytyy varoo mitä sä haluut, koska sä voit saada sen." Halusin ihan sellaisen tavallisen simppelin neuleen. Sitä tämä kyllä on. Lukuunottamtta ehkä langan kirjavuutta - jota en kyllä ihan täysin ole sulattanut. Tykkäisin enemmän yksivärisestä. Että saa muistuttaa kun seuraavan kerran hipellän tai vilkuilen sillä silmällä Wollmeisen lankoja. Juuri nyt käyn itseni kanssa keskustelua Malabrigon worstedista, onko sekin kirjavaa?

Sävy sävyyn

2011-09-14T21:05:00.000+03:00

Ravelryn stashia varten piti napata pikaisesti pari kuvaa.

Pianon päällä oli hyvä valoisa paikka,

ja vanha toivelaulukirja.

Sävy sävyyn.

Perfektionistin vikaa?

2011-09-03T17:36:00.000+03:00

Paljon parempi, mutta vielä pitäis osata päättää mitä näille tehdään.

Saksia? Saumuria? Pretend they do not exist? En todellakaan meinaa purkaa kainaloihin saakka neuloakseni uudestaan, enhän?

Olen minä ennenkin leikellyt sivusaumoja sopivammaksi. Aina se vaan hirvittää. Se lopullisuus. Lanka on sit pätkinä, eikä sitä uudelleen neulota jos ei tullutkaan hyvä. Toisaalta se on vaan lankaa. Sitä saa lisää.

Seuraavaksi

2011-08-29T19:17:00.000+03:00

Outi kysyi kommentissaan, että mitä seuraavaksi. No sitä seuraavaksi, että nyt se on liian leveä. Pesussa kävi just niinkuin pyöreälle (monisäikeiselle) superwashlangalle tuppaa käymään: venähti. Tai jos kauniimmin sanotaan, niin rentoutui ja kasvoi pesussa. Hihoihin tuli juuri sopivasti lisää mittaa, helma on liian leveä.

Ois tuon leveysongelman voinut kyllä huomata jo kahdessa edellisessä yrityksessä, mutta kun en ilmeisesti vaan halunnut sitä myöntää. Kesällä oli vähän turvonnut olo ja tuli varattua vähän liikaa kasvunvaraa tuohon helman. Pah. Säkki. Muotoiltu, mutta silti säkki.

Valokuvaan sen sais vielä asettumaan kauniisti, mutta kun ei tunnu päällä kivalta. Mitäpä sitä ihminen sellaisella villapaidalla tekisi. Nyt harkitaan steekkaanko vai puranko.

Never ending story

2011-08-20T09:30:00.002+03:00

Viitaten edelliseen. Nyt se on liian pitkä.

Mielenmuutoksia

2011-08-14T09:45:00.000+03:00

Vielä viikko sitten tässä oli karmea mörvelö, kaikkien aikojen tyhmin villapaita, jossa ei ollut mitään muuta hyvää kuin istuva hartialinja.

Nyt siinä on taas lupaava tapaus. Purin 7 senttiä helmasta ja aloin neuloa sitä uudelleen. Yhtäkkiä lankakaan ei enää ole euroopan ruminta ja sitä on ihan miellyttävä neuloa. Tyhjä pää pursuaa taas ideoita. Pähkäily purkamisen ja roskiin heittämisen välillä vaihtui valinnan vaikeuteen toinen toistaan mielenkiintoisempien ideoiden välillä.

Tuo keltainen on vielä harkinnassa.

Ja mikä siinä 7 cm oli sit vikana? Mittasuhteet. Ristiriita neuleen ja vartaloni välillä.

Kohti Porttia

2011-07-24T19:39:00.000+03:00

Kirjoneulotuttaa

2011-07-22T18:09:00.000+03:00

Phildarilta oli ilmestynyt syksyn kuvastot. Kirjoneuleita näyttää löytyvän niin naisten, lasten, kuin isompien lastenkin kuvastosta. Eniten jäi mieleen kuitenkin kummittelemaan tämä:

Tahtoo kirjoneulehuivin! Pitäiskö tempaista, tilata lehti ja etsiä mallin mukaiset värit? Kuvan värit on kauniit, mutta ei ehkä kuitenkaan minun värejäni. Vai kaivelisko lankalaatikoita ja tekis jotain sinne päin?

Edellisessä kuvassa lankojen paksuudet ja tekstuurit vaihtelee jonkin verran, alla olevat olis kaikki suurinpiirtein samaa vahvuutta ja laatua.

Vai mennäkö vähän värikkäämmälle linjalle? (Kuvassa kohtuu kattava otos mun yksivärisistä sukkalangoista vahvuudessa 420 m/ 100g.)

Frankie

2011-07-21T18:52:00.000+03:00

Mihin hävisi kesäkuu? Ja melkein heinäkuukin? Kesäkuusta ja heinäkuun alusta voi varmaan yksinkertaisesti todeta, että työt haittaa harrastuksia. Ensimmäisen lomaviikon vietin ilman neuletta, ilman nettiä ja nyt olen muutaman päivän koittanut pyykin pesun lomassa ottaa vahinkoa takaisin. Ideoita kuulkaas pursuilee ovista ja ikkunoista. Pitäis varmaan tehdä niistä ihan oma postaus. Nauttia ideoista sillä tavalla, kun en millään ehdi kaikkea kuitenkaan toteuttamaan.

Jotain valmistunuttakin täällä on sentään esiteltävänä.

Malli: Frankie (Kim Hargreaves)
Lanka: BC Garn soft silk, 365 g
Puikot: 3 mm ja 2,5 mm

Tykkään tastä(kin) ihan valtavasti. Silkki ei kuulu varsinaisesti suosikkimateriaaleihini, mutta tämä lanka oli kyllä kiva tuttavuus. Käyttökokemusta ei tosin ole vasta kuin muutaman kerran verran.

Portrait

2011-05-31T20:40:00.000+03:00

Malli: Portrait (Norah Gaughan)
Lanka: Drops Merino Extrafine (9 kerää mustaa ja 2 luonnonvalkoista)
Puikot 3,5 mm ja 4 mm
Fiilis: loistava!

Malli oli - useiden tämän suunnittelijan mallien tapaan - muodoltaan minun vartalolleni hyvin epäedullinen, lyhyehkö, hieman a-linjainen. Muokkasin alaosan mieluisekseni, hihat ja vartalo-osa kainaloista ylöspäin on tehty ihan ohjeen mukaan. Pidän usein Norah Gaughanin malleista, mutta tuo muotoseikka niissä kyllä harmittaa.

Etuosan "palmikko" ei ollut todellakaan mitään tv-neulontaa, sillä jokainen silmukka piti katsoa kaaviosta. SYTYCK kisan palkintona tullut magneettinen kaavion pidiketaulu tulikin todella tarpeeseen!

Tämä on muuten ensimmäinen lyhythihainen villapaitani, mutta tuskin viimeinen. Sopii mainiosti viileisiin kevätpäiviin kun kesähepeneissä ei vielä tarkene, mutta pitkähihainen villapaita on vähän liikaa.

Stripe study

2011-05-08T12:35:00.000+03:00

Kun tämän huivin ohje ilmestyi Ravelryyn hämmäsetelin mielessäni sen suosiota. Siis raidallinen kolmiohuivi ainaoikeaa? Vasta useamman kymmenen toteutusta nähtyäni tajusin, että se ei olekaan säännöllinen kolmio. Silloin kolahti ja lujaa.

Kyseessä on siis Veera Välimäen Stripe study shawl. Huivin muoto ja omalaatuinen raidoitus syntyy lyhennetyillä kerroksilla. Hieman pelkäsin pilaavani mallin itseraidottuvalla langalla, mutta kiva tästä onneksi tuli. Alkuperäisen mallin graafisuus siitä puuttuu, mutta omalla tavallaan tämäkin toimii.

Lankana Drops Alpaca ja käsinkehrätty BFL-silk.

Pingotin - tai oikeastaan en pingottanut, vaan kastelin ja oioin tasoon kuivumaan - huivin melko pitkulaisen malliseksi, kun en ole mikään kolmiohuivien ylin ystävä. Näin se kietoutuu kivasti myös kaulahuiviksi. Leveyttä huiville tuli vähän reilu pari metriä, korkeutta n. puoli metriä.

Mekko vol.2

2011-05-08T11:04:00.000+03:00

No nyt neiti tempas sen mekon päälleen, ennen mitään suunniteltuja korjauksia. Kuten kuvasta näkyy, tyttö ja mekko ovat hieman eri kaliberia noin niinkuin leveytensä puolesta.

Suunnittelin mekon kaventamista ottamalla reilusti sivusaumoista sisään. Toiseen sivusaumaan vois samalla lisätä vetoketjun pukemisen helpottamiseksi. Olkaimia pitäis ainakin lyhentää. Toisaalta tuollainen soputeltta on helppo pukea ja riisua, vetoketjun kanssa tarvii jo helposti apua, mistään nappiratkaisuista puhumattakaan.

Mekon kaava on Ottobre 3/2006 essumekosta muokattu. Kankaan ostin Löytöpalasta, pakan päällä luki Rami, 100% pellava. Että kumpaakohan lienee?

Kirjontakuvio löytyy Ottobre 1/2009 lehdestä. Tykkään! Kaivelin jo laatikoista tuohon keskelle kukkaan sopivia helmiä, mutta ne kyllä hankaloittavat silittämistä siinä määrin, että taidan kuitenkin jättää ne pois.

Prinsessalle mekko

2011-05-07T15:07:00.002+03:00

Pitkästä aikaa innostuin taas ompelelmaan ja ilokseni huomasin, että tämähän onnistuu! Lapset ovat kasvaneet sen verran, että eivät vaadi ihan jatkuvaa valvomista ja seuran pitoa.

Kaavat Ottobre 3/2008. Ohjeesta poiketen laitoin taakse solmiamisnauhojen tilalle vetoketjun.
Ja sit vielä toinen kuva, kun en osannut päättää, kumman laittaisin. Prinsessaa en valitettavasti saanut poseeraamaan mekossaan.

Leveähän tämä meidän neitille on, niinkuin Ottobren kaavat yleensäkin. Kuvien ottamisen jälkeen kaula-aukkoa on hieman kiristetty eli kaitale irti ja 4 cm lyhyempänä takaisin. Vieläkin olis voinut pari senttiä enemmän nipistää, vaan kyllä se päällä pysyy. Mekot on kiitollisia ommeltavia, kun eivät ole kovin kranttuja tuon koon suhteen.

Seuraava mekkokin on jo melkein valmis ja kankaat odottamassa kolmanteen. Mulla tahtoo aina kangaskaupassa karata mopo käsistä... Sen jälkeen vois siirtyä suunnittelemaan kesämekkoja itselle?

Lisätään vielä. No nyt se mekko nro. 2 on valmis, mutta... ihan liian leveä. Pitänee ottaa sivusaumoista reilusti sisään ja lisätä vetoketju tai napit pukemista helpottamaan. Ja mitä tästä (toivottavasti) opimme? Olis pitänyt sovittaa ennen tikkauksia.

Ruuvit löysällä

2011-05-01T10:21:00.000+03:00

Siinä minä istuin, kaikessa rauhassa, viimeistelemässä kuopuksen mekkoa. (Hei, se ompelee!) Kun aivan äkkiarvaamatta - klops - tipahti pöydälle jotain.

Ja vielä lähikuva:

Tutkimusryhmälle ei ole vielä selvinnyt tipahtiko se ompelukoneesta vai allekirjoittaneen päästä. Ompelu jokatapauksessa onnistuu edelleen. Tutkimusryhmä olisi kovin kiitollinen, mikäli jollakulla olisi hyviä arvauksia, mistä tuo voisi olla peräisin.

Väriä elämään eli ei mikään mustasukkainen

2011-04-16T09:46:00.000+03:00

Pieni väripläjäys.

Alkuvuoden tuotoksia. Pääasiassa Regiaa, Steppiä, Sisua, vähän Fortissima Alpakkaa ja Cascaden Heritagea. Itselle, lahjaksi, lapsille.

Uusi lelu

2011-04-12T13:17:00.001+03:00

Retriitissä tutkailin erilaisia leluja. Villakammat pääsivät pois ostoslistalta, mutta tämä ei.

Louet Junior on se. (Villa Laurilasta tilasin).

Olohuoneen lasipöydällä poseeraamassa. Nuorimmainen illalla jo koepyöritteli ja siitäkös kuulkaas riemua riitti.

Siis lisää tällaisia tulossa?

Isohko mallitilkku

2011-04-05T08:01:00.000+03:00

Mittailin kyllä matkan varrella, kun epäilin liian pieneksi, venyttelin ja yritin vakuutella itselleni, että on se hyvä. Vaan kun ei ole. Kainaloiden kohdalla huomasin, että kappale todellakin on 10 silmukkaa liian kapea. Siis 10 silmukkaa vähemmän, mitä olin alunperin laskenut. Ja alusta asti, koko matkan.

Yritän ajatella positiivisesti. Mieluummin iso mallitilkku kuin epäonnistunut kappale. Onneksi vain etukappale, eikä koko vartalo-osa pyörönä. Onneksi älysin sentään nyt, eikä sit kun yritän kiskoa valmista makkarankuorta päälleni.

Arkiprojekti ja pyhälapaset

2011-03-19T19:22:00.001+02:00

Osallistuin Ravelryssä Arkiprojektivaihtoon. Vaihdon ideana oli lähettää ohje ja langat yhteen projektiin, jotain simppeliä ja suht edullista. Sain paketin Laikalta, ja langat olivat hänen omia värjäyksiään. Ihan mielettömän kauniita. Varsinkin tuo tummempi ruskeanharmaa puhuttelee mua suuresti.

Malli on nimeltään Tilda Mittens (rav link) ja taisin noudattaa sitä lähes kirjaimellisesti. Tässä vielä lähikuvaa lapasen varresta. Helmet täältä.

Ja se juhlaosuus tulee tässä. Tyttären valkoiset vierailulapaset. Muuten samanlaiset, mutta varren vuoriosuus puuttuu. Ohuempi lanka (Drops Baby Merino) ja ohuemmat puikot (2,5 mm) - täsmälleen samat silmukka- ja kerrosmäärät.

Pihaleikkeihin näitä ei ole tarkoiuts antaa, mutta siitä huolimatta epäilyttää kuinkahan kauan mahtavat valkoisena pysyä.

I'm in love!

2011-02-25T19:50:00.000+02:00

Olen koko viikon miettinyt, mitä tästä sanois. Vaan vetää melkein sanattomaksi.

Erittäin hyvä, ellei täydellinen.

Malli on Sirdarin, suomenkielinen versio Moda 1/2009. Ohjeesta poiketen neulottu saumattomasti ylhäältä alas päin. Melkein meinas aivonystyrä nyrjähtää aloitussilmukoiden määrää laskiessa, mutta onnistui lopulta ihan mainiosti. Minun versioni on lisäksi hieman pidempi ja kapeampi kuin alkuperäinen. Lopetin lisäysten tekemisen jossain lantion korkeudella, joten helman alaosa on suora eikä loppuun asti a-linjainen.

Lanka on TeeTee Primaveraa (75 % merino/ 25 % sillki). Tämä tuntuu päällä aivan taivaallisen pehmeältä, toivottavasti kestää myös käyttöä. Ainakaan ensimmäinen viikko ei ole saanut aikaan minkäänlaisia näkyviä vaurioita.

4 mm puikoilla tikuteltu, langan menekki hieman vajaa 600 g. Mulla taitaa olla uusi lempivillis.

Germaanisukat

2011-02-21T19:41:00.000+02:00

Malli: German Stockings (CookieA), Knit. Sock. Love -kirjasta tai yksittäisenä ohjeena
Lanka: Schoeller+Stahl Fortissima Alpaka, 125 g
Puikot: 2,25 mm

Loppu hyvin kaikki hyvin.

Muumikaruselli

2011-02-13T22:44:00.000+02:00

Täällä ylhäälläkin voi pyöriä.

38

2011-01-30T10:33:00.000+02:00

Virallinen valvoja assistentteineen on suorittanut laskennan,

löytänyt jotain vaaleanpunaista,

ja ottanut lopuksi roopeankkamaisen villasukkakylvyn.

Perusteellisen laskennan lopputulema on 38 paria. Täysin oikein veikkasivat Stricker ja Kata. Onneksi olkoon!

Muutamat sukat vois vaikka neuloa... (arvonta!)

2011-01-24T22:06:00.000+02:00

OK, kuvan saavissa on pesua odottamassa myös muutama villapaita eli ihan 30 litraa sukkia siinä ei ole. Toisaalta osa sukista on puhtaana kaapissa.

Arvaa kuinka monet käsinneulotut sukat minulta löytyy ja voit voittaa itsellesi neulomani sukat tai sukka-aiheisen tarvikepaketin!

Voittaja saa esittää koko-, materiaali- ja mallitoiveita, viimeinen sana on kuitenkin allekirjoittaneella. Jätä arvauksesi kommentteihin yhteystietoinesi (sähköposti, blogi tai ravelry nikki), osallistumisaikaa on lauantai-iltaan saakka. Viimeistään sunnuntaina 30. 1. suoritan laskennan ja julistan voittajan. Ja mukaan lasketaan siis vain omat sukkani, ei lasten eikä siipan käpälänlämmittimiä.

Huivike

2011-01-07T16:39:00.000+02:00

Surautin sileää oikeaa 180 silmukalla, kunnes tuntui, että nyt alkais riittää. Huivi on täysin venyttämättä n. 53*135 cm.

Lanka ColourMart 100% Extra Fine Merino 3/48NM laceweight (2400m/ 150g), menekki 75g, väri raisin. Väri on oikeasti sellainen tumma violetti, mutta eihän sitä meinaa saada pimeässä mitenkään kuvaan vangittua. Edes kuvankäsittely ei auta, kun huivi tuntuu vaihtavan väriään valaistusolosuhteiden mukaan. Lopulta lakkasin yrittämästä.

Huivi olisi saanut olla ehkä aavistuksen pidempi, vaan kiva tällaisenakin. Sellainen sisävaate huivi ja vähän keväisemmillekin keleille. Ehkä teen lopusta langasta toisen samanlaisen ja kovimmilla pakkasilla kiedon kaulaan molemmat?

Niinpä niin

2011-01-06T21:50:00.000+02:00

Ihan kiva kuvio... ja vain 12 silmukkaa väärässä kohdassa.

SYTYCK loppuraportti

2011-01-06T13:03:00.000+02:00

Haaste ja Hollywood viikot
Sain haasteekseni Bollywoodin. Ensimmäinen ajatus oli, että en halua. Miksi mun muka pitäisi opetella neulomaan jotenkin "väärin" kun olen ihan tyytyväinen omaan vuosikausia hiottuun tyyliini? Hetken änkyröityäni tartuin härkää sarvista ja tikuttelin harjoituskappaleet englantilaisittain ja combined knitting tyylillä.

Alkuun jälki oli melkoisen epätasaista ja vauhtikaan ei juuri päätä huimannut. Pikkuhiljaa kuitenkin tekniikka kehittyi, jälki tasoittui ja työskentelynopeuskin parani. Combined knitting oli minulle melko luontevaa, englantilainen tyyli vaati selvästi enemmän. Myös varsinainen kilpailutyö alkoi hahmottua.

Suunnittelin neulovani varsinaisen kilpailutyön sileää oikeaa ja lähes kokonaan pyörönä joten päädyin valitsemaan tyylikseni englantilaisen. Combined tyylillä kun oikeat silmukat on niitä "normaaleja".

It's Show Time!
Ja sitten tikutettiin. Ensin hitaammin, vähitellen nopeammin ja nopeammin. Muutamassa viikossa nopeus oli samaa luokkaa kuin tavallisella tyylilläkin. Näitä on neulottu niin autossa, kylässä kuin kotisohvallakin, muutamassa neuletapaamisessakin ovat käyneet.

Varsinainen neulomisosuus valmistui jo joulukuun alkupuolella, vyötärökuminauhan hankkiminen meni vuoden viimeisiin päiviin ja kuvaaminen pari päivää seuraavan vuoden puolelle.

Olen lopputulokseen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Matkan varrella moni kyseli missä ihmeessä meinaan moisia käyttää. Itsekin naureskelin tekeväni niille varmaan vitriinin, mutta kyllä nämä taitavat kuitenkin käyttöön päästä. Kelpo kotipökät, joissa kehtaa kyllä tarvittaessa tuossa kylälläkin pyörähtää.

Jälkipuinti
Tämä oli todella hauska haaste. Olen yleensä aika huono kaikenlaisissa yhteisneulontajutuissa, mutta tässä oli sopivassa suhteessa ulkoa tulevaa ohjausta ja omavalintaista tekemistä.

Ja näköjään vanhakin koira voi vielä oppia uusia temppuja: englantilainen oikea sujuu nykyään siinä missä mannermainenkin, en tosin tiedä tulenko sitä toiste käyttämään. Vaan onhan se kiva, että on jotain millä brassailla. Sitäpaitsi osaanhan monta muutakin juttua, jota en aktiivisesti käytä.

***
(Jätin pois kaikki linkkaaukset aikaisempiin teksteihin, niihin pääsee halutessaan tutustumaan tarkemmin klikkaamalla sivupalkista SYTYCK tunnistetta tai tästä.)

Bolllywood goes disco

2011-01-02T17:30:00.000+02:00

Vihdoinkin kuvia!

Ensimmäinen lahkeen suu on neulottu ainakin 3 kertaa. Ensimmäinen oli liian leveä, toinen liian matala. Kolmannen kerran tein lahkeen ollessa jo muuten valmis eli leikkasin edellisen version pois ja neuloin ylhäältä alaspäin.

Välillä epäilin leveyden riittävyyttä, välillä pituuden, lopulta langan riittävyyden. No, leveys on just hyvä, pituuskin sen jälkeen kun lyhensin lahkeita muuten valmiista housuista. En halunnut neuloa lahkeensuita uudelleen, kun ne viimeinkin olivat mieleiseni, joten päädyin lyhentämään lahjetta sileän osuuden alusta. Leikkasin pätkän pois ja silmukoin kappaleet yhteen. Paitsi, että ensin silmukoin, sitten vasta leikkasin. Oli yllättävän näppärä tapa. Silmukoidessa ei tarvinnut pelätä putoavia silmukoita, ei poimia silmukoita puikoille, eikä taistella tiellä olevien puikkojen kanssa.

Vyö on irtonainen eli sen voi jättää pois tai käyttää muidenkin vaatteiden kanssa.

Langat pitäis vyötteiden mukaan olla kaikki samaa värierää, mutta vasemmassa reidessä näkyy selvästi yhden kerän mittainen tummempi pätkä. :(

Malli: Bollywood goes disco (oma)
Lanka: Garnstudio Drops Cotton Viscose, yht. noin 900 g, disco-osuudesta pitää huolen Anchor Artiste Metallic
Puikot: 2,5 mm ja 3 mm.

Lanka oli ärsyttävän halkeilevaa ja jouduin toteamaan Knitpicks (/KnitPro) puikkoni liian teräviksi, pyöreäpäisemmät Addin puikot sopivat tälle langalle huomattavasti paremmin.

Tupsupipo

2011-01-02T14:25:00.000+02:00

Tyttären uuden talvitakin kaveriksi piti saada pipo.

Malli: Arcadia hat (Mimi Hill), rav link
Lanka: muinainen Novita Merino (100% merinovilla, 130 m/ 50 g), menekki tupsuineen 58 g
Puikot: 3 mm ja 3,5 mm

Pipoa en ehtinyt edes höyryttää, kun tyttö sen jo otti käyttöön. Yöpuvussa ja pipo päässä. Tyttö on ennakkoluuloton pukeutuja. Nyt tuo hyppelee balettimekossa ja kumisaappaissa. No, vaaleapunaisia kumpikin.

Lyhensi pipoa ohjeeseen verrattuna, mutta vieläkin se on hieman pitkä pieneen päähän. Sopivin ehkä tuolle mallipäälle.

Enemmän tai vähemmän tähdellistä asiaa

2010-12-18T14:23:00.000+02:00

Bollywoodhousut on vyötärökuminauhaa ja vyönsolkea vaille valmiit. Ne on vielä kaupassa. Hirvittävässä neuletyhjiössäni olen selaillut ohjeita, kerinyt vyyhtikaupalla lankaa, tikutellut varmaan pussillisen mallitilkkuja ja lopulta sorruin näpertelyyn.

Malliin törmäsin - kuinkas muutenkaan - Ravelryssä. Kantaa nimeä Stjärna ja suunnittelija on Karolina Eckerdal.

Lankana käytin 2 säikeistä villaa, joko Virtain Villan 2-säikeistä tai sit ILO-lankaa. Ei voi ihminen enää tietää. Noita mulla on kuitenkin ollut ja jompaa kumpaa oli keränen jäljellä. 3 mm sukkapuikoilla tikuteltu, tähden koko on n. 10 cm.

Onhan ne omalla tavallaan kauniita. Mutta silti: ärsyttävää näpertelyä. Olen paljon enemmän kilometritolkulla sileää oikeaa tyyppi. Ja kuten ensimmäisestä kappaleesta voi päätellä kärsin - toisin kuin moni kanssaneulojani - aloittamisen vaikeudesta. Pieni nopeasti valmistuva työ tarkoittaa, että täyty kohta taas aloittaa uusi.

Pubipipo

2010-11-28T16:35:00.000+02:00

Lauantaina vietettiin Oulussa Knit in Pub päivää. Eli puolenkymmentä hullua neulojaa kokoontui Oluthuone Leskiseen päiväkaljalle/ siiderille/ glögille/ kaakaolle. Minun pubikeikastani jäi muistoksi (muiden muistojen lisäksi) pipo.

Lanka: Sublime Yarns Cashmere Merino Silk DK
Puikot: 3 mm ja 4 mm
Malli: Minty (Knitty.com)

Ohje on kirjoitettu hieman paksummalle langalle, mutta pienillä muokkauksilla siitä tuli ihan sopiva. Loin 120 s ja reikärivien väliin tein 8 kerrosta (ohjeessa 7). Päälaen kavennukset tein 8 kohdassa kuten ohjeessakin.

Uskonvahvistusta

2010-11-13T18:20:00.001+02:00

Mallitilkku on tehty ja pesty ja mitattu. Huolella. Silti huolettaa. Lahje on liian kapea. Ei liian kapea niinkuin ei-mahdu-jalkaan, vaan liian kapea niinkuin ei-niin-leveä-kuin-olin-suunnitellut.

Merkataan 10 *10 cm ruutu ja kastellaan toinen pää lahkeesta. Ei kokonaan, koska siinä toisessa päässä on vielä puikot ja lankakerä kiinni. Mitataan märkänä. Hyvältä näyttää. Tiheys on sen laskelmissa käytetyt 27 s/ 10 cm eikä 30, mikä oli lukema ennnen kastelua. Jännityksellä ja peukut pystssä odotamme mittaustulosta kuivumisen jälkeen.

Edit. Ihan ei pysynyt tuossa 27 silmukassa, mutta parempi kuitenkin kuin ennen kastelua. Olen kuitenkin luottavainen, tuo leveys suunta on kuitenkin se, johon se näyttää mieluummin venyvän.

Kaksilahkeinen

2010-11-12T21:15:00.000+02:00

Kolmisen viikkoa täällä on neulottu vain ja ainoastaan Bollywoodia. Laput silmillä kuin ravihevosella ainakin. Ja tältä tilanne näyttää tällä hetkellä.

Huomenna on pieni tauon paikka, tarkoitus olisi kehräillä Lumoavassa Langassa klo 10 - 15.

Hyväntuulen sukat

2010-10-31T13:34:00.000+02:00

Malli: Elephants in Stripes (ravlink)
Puikot: 2 mm (magic loop)
Lanka: Austerman Step (oranssi), Regia 4-fach (muut).

Aloitin ensin aivan ohjeen mukaan, mallisukan koko oli 39 ja neuletiheyteni täsmäsi. Jalkaterästä tuli kuitenkin minun makuuni liian pitkä. Ohjeessa oli kyllä neuvottu koon muuttaminen, (hyvinkin perusteellisesti, sillä koko pdf tiedoston pituus oli 16 sivua!), mutta päädyin kuitenkin säveltämään omiani. Vaihdoin neulomissuunnan päinvastaiseksi eli aloitin varresta ja muutenkin tein sukan enemmän jalkani ja omien mieltymysteni mukaan kuin ohjeen. Ulkonäkö ja mallipiirros ovat ohjeesta, samoin kiilakavennusten sijoittelu pohjaan.

Mun villasukkavarastoni voisi helposti jakaa kolmeen osaan. On ihan kivoja käyttösukkia, sitten on niitä sukkia, jotka päätyvät käyttöön vain jos mitään muuta ei ole puhtaana ja lopuksi vielä niitä, joiden jalkaan pistämisestä tulee takuuvarmasti hyvälle tuulelle. Nämä kuuluvat selvästi tuohon kolmanteen kategoriaan.

Suomalaista Sisua (tietysti xylitol)

2010-10-12T06:50:00.000+03:00

Lisää heavy metallia, tälläkertaa hieman lajityypillisemmässä värityksessä. Kuvio kirjottu käsin silmukoita jäljitellen.

Malli on ideoitu isännän kanssa yhdessä. Alkunsa idea sai Syksyn Novitassa olleesta Karhupuserosta. Malli oli kuitenkin 7-veljestä langalle, joka on aivan liian paksu isännän käyttöneuleeksi. Langan vaihtaminen huomattavaksi ohuemmaksi olisi pienentänyt kuvion liian pieneksi.

Kun mietittiin kuvion uudelleen piirtämistä, isännällä oli pari muutakin ehdotusta. Toinen oli Perhon vaakuna. Hyvä kuva olisi ollut sekin, mutta päätin kuitenkin tarttua tähän Sisuun. Kuvio ei ole suoraan minkään Sisu-askin kyljestä, vaan siinä on käytetty lievää taiteilijan vapautta.

Pusero on siis neulottu koneella, lankana King Cole Merino Blend 4ply, kivan tuntoinen lanka ja kätevästi kartiolla. Mitat isännän lempipuserosta ja kommentti oli, että sehän istuu ihan kuin olis mittojen mukaan tehty. Kirjontaan käytetty lanka on Handun PukkIlua. Kiertelin nettikauppoja ja mallailin paikallisessa kaikkia mahdollisia lankoja, mutten löytänyt oikein mieluista. Kotiin päästyäni pengoin jämälankalaatikkoani, ja sieltähän löytyi likipitäen täydellinen väri.

Peitto

2010-10-11T06:51:00.000+03:00

Lankojen kehräämisen aloitin melkein vuosi sitten. Mukana on ainakin Suomenlammasta, Corridalea, Shettistä, BFL:ää, Ronaldsay, Cobuger Fuchsschaf, Polwarth, Jacobsschaf... kammattua, karstattua levyllä ja nauhana. Pääosin luonnonvärisiä, pari värjättyä punaista. Täysin puristi en ollut, vaan mukana on muutama lappu tehdastekoistakin lankaa. Oranssin ja toisen vihreistä jätin lopulta pois. Kolmisäikeisenä sellaista 200m / 100g tai hiukan paksumpaa.

Neuloin peiton palasina, jotta voisin tehdä sommittelun lopuksi sen mukaan, mihin lanka riittää. Tässä vaiheessa oli vielä muutama palanen neulomatta.

Ompelussa oli oma hommansa, mutta tavallaan pidin siitäkin. Langanpäät päättelin pessimistinä vasta lopuksi. Ja niitähän riitti. Punnitus osoitti 18 g.

Kokoa peitolla on hieman vaatimattomat 108* 155 cm, toisaalta juuri sopivasti mun kahdenistuttavalle neulonta/ tv:n katselusohvalleni. Isompi peitto on siinä vain tiellä. Painoa komeudella on n. 1100 g ja se on neulottu 4 mm puikoilla.

Pidän kovasti tuosta mallineuleiden yhdistelmästä. Sileä oikea tuo kauniisti esille käsin kehrätyn langan elävän pinnan ja mallineuletilkut antavat peitolle tiettyä ryhtiä.

Reunukseksi neuloin muutaman kerroksen aina oikeaa ja se on neulottu ihan mukavuussyistä kahdessa osassa, eikä kerralla koko peiton ympäri.

Vielä kerran koko herkku.

Nurja puoli ja se projektin epätäydellinen osuuskin mun piti esitellä, mutta yksinkertaisesti unohdin kuvata ne! Ehkä joskus myöhemmin.

Raporti Hollywoodista jatkuu

2010-10-10T17:25:00.000+03:00

Mallitilkku

Lisää mallikaavioita

Ja piirros (väri on vähän ällö, mutta kyllä tuosta idea selvinnee)

Tarkistetaan:

jotain, joka näyttää intialaiselta (värit!) - check
jotain, jota et normaalisti teksisi (Intiassa kaikki on vähän toisin) - check
jotain täysin hulvatonta (sanalla sanoen: Bollywood) - check

Kirjoneuleet ajattelin neuloa toinen lanka vasemmassa kädessä, toinen oikeassa, sileät oikeat englantilaisittain. Mikäli en sit viime hetkellä jänistä ja turvaudu 3 mm puikkojen asemesta heavy metalliin. Resoreihin annan itselleni reilusti luvan käyttää tuttua ja turvallista tyyliä: mannermainen, nurja vähän omalla twistillä. Siis näin (tietääkö joku tälle nimeä?):

Sainpahan kuvattua sen. Kamalan hankala neuloa noin hitaasti. En enää ihmettele, miksi monet tyylit näyttää videolla niin kömpelöltä.

Terveisiä Hollywood viikoilta - valmistelua ja harjoituksia

2010-10-09T11:17:00.000+03:00

SYTYCK haasteessa on menossa Hollywood viikot:

"Hollywood viikkojen aikana kilpailijat suunnittelevat ja valmistautuvat haasteeseen tulkitsemalla saamansa haasteen omalla tavallaan, valitsemalla mahdollisen toteutettavan mallin ja langat. Hankkivat materiaalin, neulovat mahdolliset mallitilkut ja tekevät tarvittavia laskemia."

Koska haasteeni Bollywood on nimenomaan tekniikkahaaste, lähdin liikkeelle siitä. Tutkailin ja kokeilin erilaisia neulomistapoja.

Kuvassa kaksi puuvilla-pellavaista tiskirättiä (BG Garn Allino), toinen neulottu englantilaisittain, toinen combined knitting tyylillä. Alkuun jälki oli melkoisen epätasaista ja vauhtikaan ei juuri päätä huimannut. Pikkuhiljaa kuitenkin tekniikka kehittyi, jälki tasoittui ja työskentelynopeuskin parani. Pystyn jopa neulomaan hämärässä kummallakin tylillä, näkemättä mitä teen. Combined knitting oli minulle melko luontevaa, englantilainen tyyli vaati selvästi enemmän.

Samalla mietin varsinaista kilpailutyötä. Haasteen tarkoitus on mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, ja sitä kautta kehittää itseään. Joten uuden tekniikan lisäksi ajattelin toteutettavan työn olevan myös jotain muuta mitä normaalisti neuloisin. Mutta mitä? Paksu lanka, "helppoa ja nopeaa" tyylinen projekti olisi varmasti mukavuusalueen ulkopuolella, mutta ei mikään varsinainen haaste.

Seuraavaksi purkeskelin lisää Bollywoodia ja mietin voisiko se toimia inspiraationa myös projektille, ei pelkästään toteutustavalle.

jotain, joka näyttää intialaiselta (värit!)
jotain, jota et normaalisti teksisi (Intiassa kaikki on vähän toisin)
jotain täysin hulvatonta (sanalla sanoen: Bollywood)

Esittelen varsinaisen idean omassa postauksessan, mutta tällaisia materiaaleja olen hankkinut.

Bollywood goes disco.

Purkkapinkkibambu

2010-10-07T22:45:00.000+03:00

Tein vuosi sitten keväällä tyttärelle pari mekkoa/ tunikaa neulekoneella Novitan Bambusta. Olen tykännyt kovasti niistä, ovat kestäneet pesua ja pitoa. Kun tänä kesänä totesin pitkään palvelleen kesäneuletakkini tulleen aika lähelle tiensä päätä, halusin testata Bambua aikuisen neuleeseen. Valikoima oli vaan loppuksesästä hieman heikko, haaveilemaani valkoista tai kirkkaan punaista en onnistunut lähikaupoista löytämään.

Vähän meni välillä säätämiseksi, niin koneen kuin mallinkin kanssa. Säädin lennossa kädentien korkeutta (no köh, kun tuli virhe, en viitsinyt purkaa vaan toistin saman muihinkin kappaleisiin), mutta en muistanut tehdä vastaavaa muutosta huolella laskettuihin hihanpyöriöihin. Kauluksenkin tein kahteen kertaan. Koneen kanssa säätämisestä voisi vaan todeta, että koko ajan oppii uutta.

Kun viimein ryhdyin omplemaan vetoketjua, huomasin, etti minulla ollutkaan sopivan väristä ompelulankaa (ja minulla on niitä aika paljon...). Takín lanka oli myös käytetty sen verran tarkkaan, että olisi pitänyt purkaa mallitilkkuja, jotta olisi saanut tehtyä kaitaleet peittämään vetoketjua. Päätin lopulta ommella vetoketjun käsin ja siitä tulikin yllättävän siisti, ompeleet eivät käytännössä näy lainkaan.

Toista kuukautta takki sai marinoitua vaatehuoneen nurkassa, päätymättä koskaan käyttöön. Ja kuitenkin siinä oli oikeastaan vain yksi vika. Väri, joka on melkein oikea, mutta ei sit kuitenkaan. Onneksi on ystävä, jolle tämä väri puolestaan on täydellinen.

Bollywood!

2010-09-27T15:06:00.000+03:00

Haasteesi on BOLLYWOOD. Yksi vaikeimmista lajeista. Hallitset jo muut lajit kiitettävästi, mutta entä neulomisen hieman toisenlaisella tyylillä? Kuulostaako puikko kainalossa neulominen omituiselta? Tai langan kiinnittäminen olkapäähän? Miten Miss Marple sen tekee? Kokeile miltä tuntuisi neuloa toisin kuin normaalisti teet! Saat uudenlaista perspektiiviä neulontaan! Haasta itsesi kokeilemaan projektin, jonka koko on itsestäsi kiinni, neulomista uudella tavalla! Ehkä lopulta päädyt kuitenkin toteamaan, että se tuttu ja turvallinen tuntuu parhaimmalta ;D

Tätä mä vähän pelkäsinkin. Ihan pikkuisen salaa toivoin kuitenkin vaikka discoa. (Arpaonnikaan ei mua siis suosinut, emo kun toisaalla paljasti lopullisen valinnan näiden kahden välillä ratkistun arvalla.)

Ensimmäinen ajatus oli, että en halua. Miksi mun muka pitäisi opetella neulomaan jotenkin "väärin" kun olen ihan tyytyväinen omaan vuosikausia hiottuun tyyliini. Oikea silmukka "continental" tyylillä ja nurja... yritin etsiä internetin ihmemaasta ja YouTubesta omaa tapaani neuloa nurja silmukka, mutta en löytänyt. Jee, olen sittenkin erilainen! Paitsi että mikä haaste se muka olisi neuloa samalla tavalla kuin aina ennenkin? No ei niin mikään. Eteenpäin sanoi mummo lumessa.

Olen aina utelias kokeilemaan uusia luomis-/ päättely-/ lisäys-/ kavennus-/ jne. tapoja. Osa niistä jää käyttöön, osa ei. Yks sopii yhteen, toinen toiseen tapaukseen. Osa on vaan rehellisesti outoja. Osaan neuloa ilman ohjetta ainakin 6 tai 7 erilaista kantapäätä, varmaan 4 erilaista tapaa neuloa istutetun hihan, lukemattomia erilaisia tapoja luoda ja päätellä silmukat. Miksi ei oikeaa ja nurjaa silmukkaa voisi neuloa eri tavalla? Väitän olevani avarakatseinen ja olen vakaasti sitä mieltä, että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tai väärää tapaa neuloa. Osaanko elää niinkuin saarnaan?

Kuvarepertuaaristani ei tähän hätään löytynyt mitään kovin Bollywoodia, lähimmäksi osunee työn alla oleva sukka, joten mennään sillä.

Ehkäpä tämän haasteen myötä opettelen pukemaan päälleni myös sen kaapista löytyvän sarin...

Fleecen korvike

2010-09-25T14:46:00.000+03:00

Edellisen kerran neuloin villapaidan tilauksesta korvausta vastaan vuonna 1991. Ja heti perään vuonna 2010. Pitää vissiin pitää varansa, ettei tule ihan tavaksi.

Kunnon kuvia villapaidasta ei ole, mutta kuvitelkaa n. miesten M kokoinen neule, joka istuu käyttäjälleen kuin olis mittatilauksena tehty. Tilaaja halusi "ihan sellaisen tavallisen", mutta jotain jujuahan piti keksiä, jotta pysyy neulojalla mielenkiinto yllä. Malli on tehty Elizabeth Zimmermanin Seamless saddle shoulder pulloveria mukaillen, mitat sun muut tilaajan toivomusten mukaan. Tää on kyllä hauska rakenne. Jotenkin kuitenkin selvästi miesten paita.

Lisäsin etupuolelle jälkikäteen vetoketjun. Täytyy sanoa, että edelleen neuleen leikkaaminen kyllä hirvitti. Virkkasin ensin reunat ympäriinsä ja sit leikkasin auki. Vetoketju on ommeltu koneella, ja se toki osaltaan myös vahvistaa reunoja. Virkkaus puolestaan huolitteli samalla reunan.

Lanka ONline Linie 130 Champ (100% superwash merinovilla), n. 900 g. 4,5 mm puikoilla melko peltiseksi neulottu, mutta pesussa venähti ja pehmeni. Pelkäsin, että liikaa, mutta hyvältä näytti uuden omistajansa päällä. Lanka ja väri on tilaajan valinta.

Parissa viikossa tikuttelin paidan lähes valmiiksi, viimeistelyihin (kaulus, vetoketju) meni sit pari kuukautta. Eilen pääsi vihdoin omistajalleen, joka siis vaikutti tyytyväiseltä.

Pitänee vielä kertoa, mikä sai minut tämän neuleen tekemään. Sain toukokuussa sähköpostia entiseltä kolleegalta. (Tai siis samassa firmassa ollaan edelleenkin, mutta eri osastolla ja toimipisteessä, eikä olla nähty pitkiin aikoihin.) Kysyi voisinko, tai tietäisinkö jonkun joka voisi, kutoa hänelle villapaidan. Tämä 30-kymppinen nuorimies oli ostanut jo langat ja aloittanut itse, mutta totesi ehkä sittenkin haukanneensa liian kovan palan. Talven (extreme)urheiluharrastuksiin fleceen korvaajaksi piti kuulemma saada parempaa materiaalia eli merinovillaa. Kun se fleece hikoillessa kastuu ja tuntuu sit märkänä epämiellyttävältä. Tarjosi jopa ihan käypäistä tekopalkkaa.

Tiukalle meni

2010-09-23T15:36:00.000+03:00

Taitaa olla henkilökohtainen ennätys:

Viimeisen silmukan päätteleminen oli jo hieman hankalaa.

Spin in public

2010-09-17T19:04:00.000+03:00

Huomenna vietetään kansainvälistä julkikehruupäivää eli Spin in Public -päivää. Oulussa kehrätään Lumoavassa Langassa klo 10 - 15. Tule mukaan kehräämään, kyselemään, tutustumaan tai vaikka vain ihan ohimennen ihmettelemään!

Mukana ainakin edellisen postauksen siniset, navajokertausta, käsinkehrättyä lankaa ja jotain itsekehrätystä neulottua.

Mitäs siellä hellalla höyryää?

2010-09-14T21:27:00.000+03:00

Melkein koko kesän olen suunnitellut ja miettinyt, uskaltamatta oikein tarttua toimeen.

BFL-silkkiä ja BFL-Kid Mohairia.

*****

Ja ei muuten sit mennyt ihan niinku Strömsössä... Reilun puolen tunnin huolellisen vahtimisen jälkeen jouduin hetkeksi poistumaan keittiöstä (tyttären hampaat piti pestä). En tiedä kuka tai mikä oli kääntänyt hellan isommalle, luultavasti kätevä emäntä ihan itse. Joka tapauksessa iloinen porina kävi kun tulin takaisin. Argh!

Meinasin lyödä hanskat tiskiin heti samointein. Hyvä että sain yöllä nukuttua, kun mietin huopuneita villaparkojani. Olin varma, että joutavat saunanpesään mokomat. Ja värjäyskattila kirpputorille.

*****

Vaati kohtuu reipasta jälkikäsittelyä saada villa kehruukelpoiseksi... mutta kehräytyy se ja väri on upea! Ehkä mä en sitä kattilaa vielä myy.

On se - sinistä. Viimeviikolla tuli postissa sukkalankaa - sinistä. Olenkohan tulossa jotenkin kipeäksi?

Glitch

2010-09-12T17:11:00.001+03:00

Jos peittoon tarvitaan 70 tilkkua, 30 silmukan levyisiä, niin kuinka voi olla mahdollista, että
a) laatikosta löytyykin ompeluvaiheessa 71 tilkkua?

b) Yksi tilkku onkin 32 silmukkaa leveä?

Lisätään vielä.
c) Kun tilkkuja on kahta eri mallineuletta, se ylimääräinen on eri mallineuletta kuin se väärän kokoinen?

Vitamiinipommeja

2010-09-05T22:08:00.000+03:00

Appelsiini? Mandariini? Aprikoosi? Porkkana?

Omena? Salaatti? Kurkku? Lime?

Merinoa Handpaintedyarn.com:sta. Kolmisäikeinen, navajokerrattu. Vihreässä (Acacia) grammoja 91, metrejä n. 390, oranssissa (Apricot) 96 g ja 420 m. Aavistuksen ohuempaa kuin oli tarkoitus.

Mun tekis niin mieli tehdä näistä sukat. Saiskohan niitä pysymään edes hetken kasassa, jos 2 mm puikoilla tikuttelis mahdollisimman tiivistä pintaa? Aika tiukka kierre näissä kyllä on. Vai pitäiskö kehitellä joku vahvike ainakin teräosaan? Sukkani tahtovat kulua puhki joko päkiästä tai kantapäästä. Yleensä päkiästä.

Ehkä ne vois olla muhkea raidallinen kaulahuivikin? Silloin ei ainakaan tarvitsisi huolehtia kestävyydestä. Pehmeitähän nämä on kuin mikä.

Vielä vähän auringonpaistetta.

Värit on kyllä niin kesäiset, että saattaa jäädä neulomiset ensi kevääseen.

Oman tyylin etsintää

2010-09-02T15:16:00.000+03:00

Jatkoa edelliseen.

Harkitsin lattareita, sillä vannon istuvuuden ja omien mittojen mukaan neulomisen nimeen. Toisaalta "seksikäs ja viettelevä" ei sinäänsä kuvaa ajatusmaailmaani.

Hallitsen Quickstepin kiemurat, mutta en halua rajoitaa itseäni yhteen taiteenlajiin.

Street kuulostaa vähän liian vapaamieliseltä minun lajikseni vaikka oman mieleni mukaan sävellänkin. Olen mateemaattisesti orientoitunut ja teoreetikko - insinööri; ja vahvoja robottitanssijan piirteitä minussa kieltämättä onkin.

Neulon enimmäkseen omien suunnitelmien mukaan. Muiden ohjeista neuloessani en voi olla miettimättä että tekisin tämän näin tai noin. (Ja aika monesti lopulta teenkin.) Käytän päätäni ja tärkeimpiin neuleapuvälineisiini kuuluvat suttupaperi, kynä ja laskukone.

Omia mallejani olen julkaissut Ullassa ja Ravelryssä ja Ravelrysä löytyy tällä hetkellä yli 800 projektia toteutettuna suunnittelemillani malleilla. Ehkä kehtaan siis julistautua koreografiksi.

So You Think You Can Knit

2010-09-01T20:49:00.000+03:00

Opettelua

2010-08-30T19:28:00.000+03:00

Ensin opettelin neulomaan (pitsi)huiveja. Siis (iik mikä se sana on suomeksi!?) "mindset" mielessä opettelin. Seuraava vaihe olisi opetella käyttämään niitä. Tai muuten pitää lopettaa se neulominen.

Tämä valmistui kesällä muutamassa päivässä. Tänään se oli koko päivän kaulassa.

Lanka: Wollmeise 100% Merino Superwash, väri Tutu (dark), menekki 120 g.
Puikot: 4,5 mm.
Malli: Swallowtail Shawl (Evelyn A. Clark)

Noin 53

2010-08-22T20:07:00.001+03:00

27. 8. 2009 - TheThylacine, Oatmeal BFL "Snug"

23. 10. 2009 - kaksisäikeinen, 322 m/ 96 g. Topsi jaettu ensin pituussuunnassa kahtia ja toinen puoli vielä kahteen osaan.

11. 8. 2010 - 28's cousin 53! (Lynne Ashton) (pdf download)

Mallissa on nimensä mukaisesti kerroksia 53, mun versiossa noin. Muutenkin vähän sinne päin, kun en jaksanut hakea ohjetta vaan tikuttelin lonkalta menemään.

Neuloessa mua hieman häiritsi, kun lanka raidottui 2 kerrokseen ja mallineule kolmeen. Meinasin jo purkaa koko tekeleen, mutta taitaa kuitenkin jäädä tällaiseksi.

Syksyn tuntua ilmassa

2010-08-19T07:19:00.000+03:00

Alkaa olla syksyn tuntua ilmassa. Aamullisella blogikierroksella tuli kovin houkuttelevan näköisiä sukkia vastaan. Neuloinhan minä toki kesälläkin parit sukat (kts. edelllinen postaus), mutta ne olivat enemmän sellaista täytetekemistä.

Takapihalla (naapurin metsäähän se oikeesti on) häärii moto. Hieman uudenlaista tunnelmaa luvassa siis noihin iänikuisiin takapihan neulekuviinkin. Ensimmäinen rivi on harvennettu eilen ja maisema avartui huomattavasti. Lisää ilmaa näyttäis olevan luvassa tänään.

Vaihtoehtoisia sukkakuvia

2010-08-11T22:10:00.000+03:00

En vaan jaksanut kiskoa jalkaan ja jumppailla kameran edessä.

Tavissukat ONline Linie 3 Supersocke 100 sukkalankaa.

Itsekehrättyä bfl-silkkiä.

Ette varmaan millään olisi arvanneet: tykkään raitasukista.

Uuteen nousuun

2010-08-11T15:45:00.000+03:00

Tänään ajattelin vihdoin tarttua kameraan ja kuvata viimeaikoina valmistuneita neuleita. Sitä odotellessa päivitin ulkoasua. Ehkä vähän liian tumma? Joko siihen silmä tottuu, tai sitten vielä vaalennan.

Tennarisukka

2010-07-30T06:32:00.001+03:00

Ohoh, onpas edellisestä päivityksestä vierähtänyt aikaa. Neulottu täällä on puikot sauhuten, mutta mitään ihan valmista ei ole esitellä. Kesä ja helle ei vie neulomisintoa, mutta viimeistelyhalut se tuntuu tappavan. Miksi vaivautua, kun ei sitä villapaitaa voi kuitenkaan pistää päälle eikä sukkiakaan juuri tarvita?

Yksi uusi neuleohje on kuitenkin valmiina. Sille kun oli deadline, kuvat piti olla 18. päivä ja ohje viimeistään 1. 8. (Sukkaohje osallistui Ravelryssä Kahelihaasteeseen). No, ohjetta vartenhan ei välttämättä tarvita kahta sukkaa, vai mitä? Ainakaan kahta samanlaista.

Parasta kesässä on paljaat varpaat. Joskus on kuitenkin pakko käyttää kenkiä ja jotkut kengät hiostavat yksinkertaisesti liikaa, jotta niitä voisi pitää ilman sukkia. Tennarisukat suojaavat sopivasti kenkiä ja varpaita hiostamatta kuitenkaan liikaa.

Nilkasta aloitettavien sukkien kantalappu on jätetty tarkoituksella normaalisukkaa matalammaksi, jolloin sukan suu jää avaraksi. Jalkapöydän yksinkertainen mallineule syntyy oikeilla ja nurjilla silmukoilla, sukan pohja on sileää oikeaa.

Täältä se löytyy.

Edit. Linkki korjattu.

Väriterapiaa rukilla

2010-06-12T09:40:00.000+03:00

Ensimmäinen vyyhti on nyt valmis, toinen odottaa vielä kertaamista.

Ensin oli nämä. (BFL-silkkiä FeltStudioUK:sta.)

Sitten näytti tältä:

Ja tällä hetkellä mennään tässä:

Seuraava olomuoto vois olla sukat?
Vyyhdissä grammoja sata, metrejä n. 380. Navajo-kerrattu.

Ja vielä kerta kiellon päälle (se pakollinen kolikkokuva, vaikka värit onkin vähän laimeet).

The Portland Gussets

2010-06-09T13:52:00.001+03:00

Kevään kunniaksi hempeän vaaleanpunaista.

Malli: The Portland Gussets
Lanka: Schoppel-Wolle Admiral 4 fach / 4 ply
Puikot: 2,25 mm

Linja-autossa

2010-06-07T22:29:00.000+03:00

on myös tunnelmaa.

Vanha ystävä on kaivettu kaapista ja päässyt pitkästä aikaa tositoimiin. Ensin muutamat housunpolvet. (Taloudessamme asuu 8-vuotias!)

Sitten linja-autoja.

Se on esiliina. Kehruuesiliinaksi. (Vähän vähemmän villaa vaatteissa?)

Aikas ihana, tykkään minä.

Kesähittiainesta?

2010-06-03T18:34:00.000+03:00

Jotkut asiat vaan ottavat oman aikansa. Niinkuin tämä neuletakki.

Neulasin kaikki kappaleet koneella jo viime kesänä. Kahdet napitkin hankin mokomaan. Ompleminen vaan jostain syystä tökki. Tein kaikki mahdolliset virheetkin matkan varrella. Kuinka muka vois ompeluvaiheessa muistaa, että tämän piti olla sileää nurjaa? Puolet saumoista väärällä puolella eli sillä nurjalla. Nappituskaitaleet liian pitkät, kaulus omituinen, taskut (muka) hankala ommella paikoilleen. Epäilytti koko roska. Tuli talvi. Tuli kevät. Pari kertaa edistin saumoja vähän matkaa, mutta koko ajan kalvoi epäilys. Kummallinen rytky.

Maanantaina otin ja tempasin takin kasaan ja hei - tästähän tuli tosi kiva!

Lanka Esito virkkuulanka, menekki 540 g. Malli Phildarin. Malli oli tosin paksummalle langalle, joten jouduin laskeskelemaan silmukkamäärät uusiksi, mutta muuten mallin mukainen.

Tässä voisi olla ainesta kesähitiksi.

Tuokokuinen kehruupäivä

2010-06-02T21:52:00.001+03:00

Toukokuu oli ja meni, mutta pitää vielä laittaa muutamia kuvia, kun vihdoinkin sain ne tuolta kamerasta ladattua koneelle. Toisethan raportoi heti tuoreeltaan.

Kehrääjä tauolla (ai että oli muuten taas hyvät eväät)

Herraseuraa (hieman kukkoilevaa sorttia)

Hienostunutta hopeaa

Verratonta väri-iloittelua

Tuo viimeinen on mun.

Mekottaa

2010-05-23T17:53:00.000+03:00

Maaliskuun lopulla iski hirveä mekkokuume. Olisin halunnut tehdä paksun villamekon. Järki kuitenkin sanoi, että mikäli haluan mekon käyttöön sen valmistuttua pitää valita vähän kesäisempi materiaali ja malli. Vaan enpä olisi maaliskuun lopun pakkasissa arvannut, että tämä mekko voisi olla käyttövaate valmistuessaan toukokuussa! Nyt sen saakin sit pakata kaappiin odottelemaan seuraavia kesäkelejä tai pukea alle pitkähihaista paitaa.

Malli on (melkein) The Little Black Dress (Gudrun Johnston) muutamin modauksin. Yläosan tein sileää oikeaa ja sitä on muutenkin tehty enemmän omasta päästä kuin orjallisesti ohjeesta. Helmaosasta jätin ensimmäset lisäykset pois. Kokeilin kyllä aivan ohjeen mukaan, mutta näytin hmm... erittäin raskaana olevalta. Ei kiitos vyötärön yläpuolelta levenevää helmaa.

Lanka on BC Garnin Allino (puuvilla, pellava - 50/ 50), menekki jotain 600 g luokkaa. Puikkoja 3 mm, 3,5 mm ja 4 mm. Sileät neuleet 3 millisillä.

Nyt mietin, pitäsikö puikoille pistä vielä toinen kesämekko vai vaihtaisko jo levyä...

Multi-purpose project: tiskirätti

2010-05-09T21:28:00.000+03:00

Neulotussa tiskirätissä on monia hyviä puolia. Sitä voi käyttää

a) Jämäkerien tuhoamiseen. (Tosin yhteen menee lankaa sen verran vähän, että pelkästään kuvassa olevan pikkuruisen kasan tuhoamiseksi tarvittais toistakymmentä rättiä ...)

b) Mallitilkkuna, siis erilaisten mallineuleiden kokeilemiseen. (Tämä taitaa muuten olla se oikea siihen mun peittoon.)

c) tiskirättinä...

Tosin jokut läsnäolleet epäilivät tänään, että saishan niitä kaupastakin.

Peittolangat

2010-05-03T18:22:00.000+03:00

Ruutua vai raitaa, leveää vai kaitaa? Sileää, ainaoikeaa vai pintaneuletta? Paloina, kaitaleina vai kenties yhtenä kappaleena? Kurinalaista vai villiä? Valmis suunnitelma vai lennossa improvisoiden?

Tämän peiton olen suunnitellut mielessäni jo moneen kertaan, siltikään - tai ehkä juuri siksi - en vielä tiedä mitä siitä tulee. Lankaa on yhteensä 1200 - 1800 g, hieman riippuen siitä mitä mukaan kelpuutetaan ja pitääkö kaikki olla itse kehrättyä, vai heitänkö mukaan muutaman tehdastekoisenkin.

Suunnittelu on mukaavaa, mutta joskus pitäis tehdä päätöksiäkin.

Kehrää se

2010-04-11T13:23:00.000+03:00

Olen minä kehräillytkin. Kehräilyni ovat vaan viimeaikoina olleet hieman tylsiä esiteltäviksi, siksi niitä ei juuri ole blogissa vilahdellut.

Ylhäältä vasemmalta alkaen: ronaldsay, andenwolle(?), coburgerfuchs (2/3) + mysteerivilla (1/3) (lahjoittaja epäili ahvenanmaalaiseksi), coburgerfuchs; alarivissä: jacobschaf, suomenlammas, suomenlammas, corridale. Kolmisäikeistä, noin worsted paksuista, 200 m/ 100 g. Näistä olis tarkoitus tulla jonain päivänä torkkupeitto. Kaiken kaikkiaan tätä sarjaa löytyy tällä hetkellä n. kilon verran, osa värjättyjäkin (yksivärisiä). Kohta pitäis osata päättää, millainen siitä peitosta tulee.

Poika kysyikin yhtenä päivänä, miksi äiti aina kehrää niin tylsän väristä. (Tais olla tuo ronaldsay työn ala.) Asiallehan piti kiireesti tehdä jotain.

BFL-silkkiä FeltStudioUK:sta. Nam.

Pupupaita

2010-04-05T08:52:00.001+03:00

Tammikuussa Ravelryn Kaheliryhmässä alkoi vapaamuotoinen puputakkien/ -paitojen yhteisneulonta eli pupukalli. Eli neulomuksia Colourmartin ihanaisesta merino-angora langasta. Kanssakahelit kerkesivät melkein tyhjentää kaupan niistä villapaitapaksuisista langoista, joten hitaasti syttyvänä jouduin tyytymään kaksinkertaisena neulottavaan ohuempaan. Metrejä langassa oli 1189/ 150 g eli kaksinkertaisenakin noin 430 m/ 100g.

Tikuttelin paidan 3,5 mm puikoilla, resorit 3 mm ja langan menekki yhteensä 450 g. Kevyt ja lämmin. Pehmeä ja ihana. Pupunpehmeä.

Tavoite oli 4. maaliskuuta, jolloin pääkaupunkiseudulla järjestettiin puputakkien kokoonumisajot. (Meille etäosallistujile oli luvassa kuoharin nauttimista ihan kotioloissa.) No, nälkä kasvoi syödessä ja paidasta tulikin paljon alkuperäistä suunnitelmaa pidempi. Se alkoi olla jo niin iso, ettei viitsinyt oikein reissussa kuljettaa mukana ja niinpä pupu joutui sohvannurkkaneuleena odottelemaan niitä harvinaisia sohvannurkkahetkiä, eikä ehtinyt määräaikaan mennessä valmiiksi. Mutta mitäpä siitä, pääasia, että tästä tuli ihana!

Paita on neulottu Tuulian TTS metodilla. Siis ylhäältä alkaen pyörönä, istutetuilla hihoilla. Kiitämme: sovitettavuutta neulomuksen edistyessä, olemattomia saumoja. Moitimme: pesussa muuttuvaa neuletiheyttä, neulottavan kappaleen kokoa. Tykkäsin kyllä, mutta ihan varauksetta en vielä kaikkia neulomuksiani tähän muottiin ole valmis pistämään, lähinnä tuon neulomuksen koon takia. (Sanoo hän jolla on nyt puikoilla yhtenä kappaleena neulottava mekko itselle...)

Langassa oli jonkinlainen öljy/ rasvakäsittely (ilmeisesti helpottamaan teollista työstämistä?) ja pesu pörhisti sen täyteen kukkaansa. Pesin kyllä mallitilkun ja laskeskelin mitat sen mukaan, mutta ehkä juuri sovittammisen helppoudesta johtuen muotoiluja tuli tehtyä matkan varrella ja kaikki eivät sit osoittautuneet ihan parhaiksi mahdollisiksi. Yhdet lyhennetyt kerrokset tuosta rintavarustuksen kohdalta poistaisin jos tekisin tämän uudelleen. Hihan pituus jäi myös pesun jälkeen aavistuksen naftiksi, pitää muistaa seuraavan pesun jälkeen hieman venyttää.

Yksi huonokin puoli tässä on. Eihän tätä kukaan meinaa älytä käsinneulotuksi. Jos haluaa paistatella oman erinomaisuutensa loisteessa, joutuu kehut kerjäämään...

Retorinen kysymys

2010-04-04T07:14:00.000+03:00

Kumpi harmittaa enemmän: viikon työ hukkaan vai kahden kuukauden työ hukkaan?

Niinpä. Taitaapi mennä purkuun...

Parsimista

2010-04-03T12:05:00.000+03:00

Yksi pari valmis, neljä jäljellä:

Nuo kelta-oranssit sukat saa mut aina niin hyvälle tuulelle, että päätin parsia ne. Keltainen on alkuperäistä lankaa, oranssia ei enää löytynyt, joten korvasin sen marjapuuronpunaisella.

Samalla kyydillä ehkä muutama muukin pari? Ilulaisten toisessa kantapäässä on reikä, Norosukkien päkiät on monesta kohtaa kasassa lähinnä pyhällä hengellä (sillä 25% nailonia?). Tän kirjoituksen loppupuolella esitellyt sukatkin on edelleen laatikossa, jopa käytössä. Pitäisköhän ne sittenkin parsia?

Vino, kiero ja mutkalla

2010-04-01T22:07:00.000+03:00

Erikoisten sukkien sarja jatkuu.

Malli: Skew, Knitty
Lanka: Rellana Flotte Socke Jubiläumsgarn, 66g
Puikot: 2,5 mm ja 2 mm

Ensimmäisen sukan terän tein ensin 2 mm puikoilla, mutta siitä tuli vähän liian nafti. Tein uudelleen 2,5 mm puikoilla. 2,25 olis ollut ehkä paras, mutta näillä mennään.

Olen saanut tämän langan joskus jossain vaihdossa, ja luulin, etten ikinä saisi sitä käytettyä mihinkään, mutta niin sitä on ihminen erehtyväinen. Jotenkin tähän malliin sopii tuollainen järjetön lankavalinta.

Ohjeessa on kantapään kohdalla maininta "origami moment". Aika kuvaavaa. (Tuossa kuvassa keskellä on silmukoitu sauma!)

Musta nää on jotenkin hervottoman hauskat. Ensimmäistä tehdessä oli kieltämättä vaikea nähdä miten tuo kantapää voisi ikinä syntyä. Ja hämmästytti se vielä kolmannellakin kerralla.

Neulekassi

2010-03-24T19:35:00.000+02:00

Kunnia tästä oivalluksesta kuuluu meidän siivoojalle: Kassi se on kassi keskeneräisenäkin.

Sukkasillaan eli niitä luvattuja kuvia

2010-03-21T18:24:00.000+02:00

Ensimmäisenä Anu's stockings (Nancy Busch), Folk Knitting in Estonia kirjasta. Lankana Arwetta ja kuvioissa 7-veljestä, puikot 2,5 mm. Tai oikeastaan kirjailut on poimittu siitä mallista, muuten sukka on tehty oman mielen ja jalan mukaan, vähemmillä silmukoilla, erilaisilla kantapäällä ja kärkikavennuksilla.

Tässä vielä lähikuvaa kirjailuista. Kuviolangat on kuljetettu neuleen mukana ja kuvio tehty sitä mukaa kun neulottu. Nää oli hauskat tehdä.

Seuraavakin sukkapari syntyi samasta kirjasta: Laila's sock. Tai siis taas melkein. Tein ensimmäisen sukan alussa virheen leveämpää kirjoneuleraitaa tehdessä ja jatkoin systemaattisesti sillä versiolla. Kantapää on ohjeesta poiketen yksivärinen.

Lankana Austermann Steppiä (violetti) ja Regiaa (beige). Puikot 2 mm.

Seuraavaksi vielä ei niin talviset sukat. Malli on nimeltään Grün ist die Hoffnung (Raverly link), suunnittelija Stephanie van der Linden.

Tätä mallia on myös muokattu aika paljon. Ohjeen mukainen kärki oli mun räpylään turhan terävä, joten tein tylpemmän. Kantapään vaihdoin ranskalaiseksi. Lisäksi mulla on kärjessä enemmän sileää ja kuvio nousee ylemmäs. Nämä neulottiin aloittaen tuosta keskeltä edestä. Ensin neulottiin neliönmallinen lappu, jonka yhdestä sivusta lähdettiin neulomaan kohti varpaita. Kärki tehtiin lyhennetyillä kerroksilla. Sen jälkeen jatkettiin pohjaan, neuloen samalla reunoista yhteen päälliosan kanssa. Kun koko pitsineuleen reuna oli vihdoin kiinnitetty jatkettiin pyörönä loppuun.

Lanka Rellana Flotte Socke 4 fach / 4 ply, ja puikot 2,5 mm. Osittain ehkä erilaisesta neulomistavasta johtuen näistä tuli kyllä selvästi liian löysät 2,5 mm puikoilla, mutta olkoon. Pitää tehdä toiset jos siltä tuntuu.

Mun uusi paras ystävä

2010-03-14T22:57:00.000+02:00

Prym Fusselrasier/ lint shaver MAXI. Korkeutta masiinalla on 13 cm, teräosan halkaisija on 5 cm.

Klassisesti tähän olis tietysti kuulunut ennen ja jälkeen kuvat samasta neuleesta, sukkapari ajakoon kuitenkin asian. Toinen on siis käsitelty, toinen ei.

Olis pitänyt älytä kuvata ne valkoiset sukat, eron olisi saanut dramaattisemmin esiin.

Koneellinen sukkia on parturoitu. Jos nyt ei ihan niinkuin uusia (kuluneita kohtia tää ei sentään parsi...) niin huomattavasti siistimpiä kuitenkin. Tää tykkäis!

Päiväni keijukaisena

2010-03-12T16:29:00.000+02:00

Meinasin sanoa, että viimeistelykeiju kävi kylässä. Ja se mitään käyny. Itte jouduin kaikki langanpäät päättelemään ja saumat ompelemaan. Eilisen päivän saldo: kolmet sukat viimeistelty, yksi keskeneräinen purettu ja yhden neuletakin viimeistely edennyt hyvän matkaa. Aika hyvin. Kuvia sit joskus myöhemmin. (Jahka saan ne otettua.)

Lasten suusta

2010-01-30T17:38:00.003+02:00

"Äiti, tässä on reikä!"
"Tuota... teitkö sä sen ihan tahallaan?"

Marjapuuroa

2010-01-26T22:57:00.001+02:00

Kävin tammikuun alussa paikallisessa lankakaupssa etsimässä villapaitalankoja. Päädyin lopulta Sandnesgarnin Alfaan, koska siinä oli ohjeen mukainen neuletiheys ja sopiva väri. Minä epäilin saanko ikinä neulottua mitään niin paksusta langasta ja kauppias epäili osanko muka neuloa jotain valmiista ohjeesta.

Malli on Phildar Création No.003, Fall- Winter 2008/2009 lehdestä ja kulkee Ravelryssä ihastuttavalla nimellä Pull court manches 3/4 #003-T8-015. Oli muuten ensimmäinen englannin kielinen Phildar tässä taloudessa. Yleensä olen ostanut ranskankielisiä, koska niitä on paremmin saatavilla ja ne ovat halvempia. Tätä kyseistä lehteä ei kuitenkaan meinannut löytyä ennnekuin älysin katsoa englanninkielisiä. Taittiinpa siinä vähän Googleakin tarvita ennenkuin moisen älysin. (Kaiken lisäksi lehti oli vielä tarjouksessa.)

Alunperin mun piti noudattaa ohjetta melko tarkasti, ainoina poikkeuksina täyspitkät hihat, rintalaskosten lisääminen ja sileän nurjan vaihtaminen sileäksi oikeaksi. Sit ajattelin, että jos kuitenkin pyörönä ylhäältä alaspäin. Tein kuitenkin ensimmäisen aloituksen kanssa typerän laskuvirheen ja kainaloihin asti päästyäni tajusin tekeväni soputelttaa. Purkuun.

Aloitin uudestaan. Tälläkertaa ohjeen mukaisesti kappaleina ja helmasta, mutta purin senkin. Ei saumoja näin paksuun neuleeseen kiitos. Onnistuin siinä ees taas purkaillessani kehittämään kauhean angstin siitä, että lanka ei riitäkään. Minä kun en yleensä neulo näin paksua lankaa, niin menekin arvoiminen on vähän hankalaa. Tiesin, että samaa värierää ei ollut enempää, joten järkeilin, että aloitan väliaikaisella aloituksella helmasta, jolloin voin neuloa helmaresorin viimeiseksi, tarvittaessa vaikka sillä eri värierällä. (Ylhäältä en enää halunnut aloittaa sen ensimmäisen mokan jälkeen.)

Kainaloihin saakka päästyäni loin hihasilmukat väliaikaisella aloitúksella (virkkausaloitus) ja jatkoin myös yläosan pyörönä. Raglankavennukset tein alkuperäisen ohjeen mukaan ja kaulukseen asti päästyäni purin pois. Tämä uusi versio istuu paljon paremmin. Hihat ja kaulus meni sentään kerralla oikein. Helmaa lyhensin hieman ensimmäisen yrityksen jälkeen.

No paita tuli valmiiksi, ohjeen noudattamisesta luovuin (istuvuuden hyväksi). Pelottavaa tässä on, että lankakauppiaani näyttää tuntevan minut paremmin kuin minä itse.

Citron

2010-01-17T22:03:00.002+02:00

Malli Citron, uusimmasta Knittystä . Lanka Novita Kid Mohair (80 % mohair, 20 % polyamidi), syvältä lankalaatikoiden kätköistä.

En oo varmaan ikinä neulonut pörrölankamohairia. Tai ehkä 80-luvulla, mutta puollustuksekseni esitän olleeni silloin alle 15-vuotias. Tän langan ostin muutama vuosi sitten ystävältä, koska se oli niin ihanan väristä ja ajattelin haluavani antaa sille mahdollisuuden. Siitä saakka niitä paria kerää on siirrelty kaapista ja laatikosta toiseen. Nyt päätin lopulta tarttua härkää sarvista.

Ja kuten marinadilangoilla on tapana, tietysti tämäkin loppui vähän kesken. Reunus jäi vain muutaman kerroksen korkuiseksi ja päättelykerroksen viimeiset 30 cm piti tehdä eri langalla. En vain viitsinyt alkaa purkamaan tuotaa takkua. Valitsin lopun päättelyyn rullalangan. Siis sellaisen mitä käytetään ompelukoneesssa. Tosta lähikuvasta sen vaihtumiskohdan huomaa irtonaisesta langanpäästä.

Edelleen olen sitä mieltä, että väri on upea, mutta siitä huolimatta ole ihan varma onko mulla tälle mitään käyttöä. Vaikka voi olla, ettei mun tarvikaan keksiä vaan jälkikasvu pitää siitä huolen. Nuori neiti viittoi "juhlat" ja hymyili onnellisena kääriytyessään punaiseen hahtuvapilveen. Mulle tämä on kaulahuivikokoa, neidille ihanan iso kääriytymishuivi. Malli on kyllä niin hauska, että voisin kuvitella tekeväni itselleni toisen, isomman, jostain vähemmän pörröisestä langasta.

(Alla oleva mekko on tämän hetken lemppari, mummun kutoma.)

Joulusiivous

2010-01-06T13:42:00.000+02:00

Siirtelin vihdoin kuvia kamerasta koneelle ja tällaistakin sieltä löytyi. Kuvat on otettu joulukuun puolivälissä.
Jos ei joulusiivous muuten maistu, niin ainahan voi järjestellä lankavarastojaan. Etikettikin sattui kohdalleen.

Ostin mutaman lisälaatikon ja siinä ne nyt on. Tai itseasiassa tarkemmin katsottuna tuosta kuvasta sain vielä kaksi laatikkoa vähemmäksi. Nuo kaksi lehtikoteloa puolestaan pitää sisällään lankojen värikarttoja.

11 laatikkoa (á 14/ 15 litraa). Sisältää langat ja kehruuvillat. Eli n. 160 litraa/ 12 kiloa ja 35 km.

Syksyinen yö on pimeä ja musta, osa 2

2009-11-29T22:29:00.002+02:00

Syksyinen yö on pimeä ja musta. Paitsi että ylihuomenna on jo joulukuu ja pimeää on päivisinkin. Missä on talvi?!

Edellissä postauksessa saksittu takki on odotellut päivänvaloa viikon verran, mutta eipä tuota ole näkynyt. Mennään sit parilla pimeällä kuvalla.

Lankana Cascade 220, menekki vähän vajaa 900g. Kauluksen idea on tuttu Annikista, taskunsuun muoto ainakin Lumisesta ja syksyn IK:ssa olleesta Farmer's Market Cardiganista. Ihan normi istutettu hiha ja kevyet muotoilut vyötäröllä. Ja sit se jokin, joka kaupan neuleista puuttuu eli tilaa rintavarustukselle on tehty lyhennetyillä kerroksilla. Lisäksi neuloin takin etupuolen vähän leveämmäksi kuin takakappaleeen eli tää istuu hyvin takaa ja hartioista, mutta menee myös kiinni.

Takki on aika kiva. Mulle alkaa vaan pikkuhiljaa valjeta, että ehkä mun ei kannattais tehdä villatakkeja, ainakaan näin paksuja, vaan mieluummin puseroita. Pusero saman paksuisesta tai paksummastakin langasta päätyy helposti päälle, mutta takit jäävät jotenkin pitämättä.

Koska lankaa oli jäljellä vielä reilu 100 g, tein pipon.

Malli on nimeltään "I heart pompoms" (Ravelry link) ja tykkään siitä tosi paljon. Tämä pipo pysyy päässä, tuntuu mukavalta ja näyttää hyvältä. Sopivan reipas, äärimmäisen yksinkertainen ja silti veikeä. Vaikka vähän vaikeahan sitä on tietysti tuosta kuvasta nähdä, mutta katsokaa vaikka ohjeen kuvia. Vaaka näytti 98 g. Taidan haluta tällaisen punaisenkin.

Sukkelat sakset

2009-11-22T21:20:00.000+02:00

Eka kertaa neuletta saksimassa.

Tunnisteeksi pistin tuunausta, vaikka en ole ihan varma voiko sitä sanaa oikeastaan käyttää neuleesta, jota ei vielä koskaan ole julistettu valmiiksi.

Totesin, että villatakki olisi paljon mieluisampi suorahelmaisena. Helman uudelleen neulominen ei oikein houkutellut - siinä olis mennyt uusiksi niin taka- kuin etukappaleidenkin alaosat, taskut, taskunsuukaitaleet ja napituskaitaleet. Muotoilut oli onneksi tehty vain sivusaumoissa, joten otin ja ompelin saumat uuteen paikkaan.

Leikkausta varten saumanvaran uusi reuna on huoliteltu virkkaamalla, sit pitäis vain uskaltaa leikata ylimääräiset pois. Virkkaamiseen käytin puolitettua lankaa eli kahta säiettä neljästä, jotta saumasta ei tulisi niin paksu.

Eipä tuosta mustasta juuri mitään näe, mutta laitetaan nyt kuitenkin jotain kuvallista todistusaineistoa siitä, että uskalsin leikata. Ainakin nyt reuna näyttää tosi siistiltä, toivottavasti kestää myös. (Ja tuo mikä kuvassa rullaantuu, on taskupussin reuna, joka pitäis vielä kiinniittää sivusaumaan.)

Insinöörin hätävara

2009-11-14T09:22:00.000+02:00

Mitä sinulla on työpöydän alalaatikossa?

Xylitolipurkkaa, dödöpurkki, hätäsalmiakkia, kuivamuonaa, hammaslankaa, sukankutimet... koskaan ei tiedä millainen tarve iskee päivän aikana.

Calvert on muuten jo matkalla kohti uutta kotia. Sormet kyynärpäätä myöten ristissä, että se olisi sopiva ja mieluisa.

Calvert, kamala

2009-11-01T21:33:00.000+02:00

Näyttää mallinuken päällä jokseenkin siedettävältä, mutta valitettavasti ei mun.

Tämä on pitkä ja surulinen tarina. Melkein ei viitsis kirjoittaa ollenkaan, mutta kirjoitanpa kuitenkin. Vaikka onnellista loppua odotellessa.

Malli on Norah Gaughanin Calvert. Ihastuin siihen kesällä ja sehän oli pakko saada. Silloin jo tosin arvelutti kaksi juttua, takakappaleen rypytykset ja vajaamittaiset hihat, mutta päätin kuitenkin lopulta tehdä täysin ohjeen mukaan.

Langaksi ostin kesälomareissulta Debbie Bliss Primaa (80% bambu, 20 % merino). Ihanan pehmeää, kaunis kiilto ja jumalaiset värit. Lanka oli kaikenkaikkiaan mukavaa neulottavaa, vaikka solmuja siinä oli kyllä aivan liikaa, jopa useita solmuja 50 g kerässä. 12 kerään ei tainnut sopia montaakaan kerää jossa ei olisi ollut yhtään solmua.

Takki valmistui kohtuu nopeasti, mutta onnetar käänsi selkäänsä viimeistelyvaiheessa. Tyttäreni kävi pyyhkimässä räkäisen nenänsä takkiin kun päättelin langanpäitä. Niinpä heitin takin pesukoneeseen.

Ensimmäinen ajatus oli kun otin takin koneesta, että se huopui. Ei apua! Ei 30 hienopesussa (ohjeen mukainen pesu) voi huopua, eihän?! Venyttelin ja vanuttelin ja sain takin suurinpiirtein sopivaksi mallinuken päälle. Jatkoin venyttelyä vielä kuivumisen aikana. Tarkemmin ajateltuna luulen, että takki ei niinkään huopunut, vaan kutistui, niinkuin bambu tekee. Ja kuivui järkyttävän hitaasti, pitkittäen piinaani. Takki oli jokatapauksessa pörröinen ja ihana kiilto kadonnut. Otin käyttöön vaateharjan, kuvassa näkyy osa siitä nukasta, joka takista harjaamalla irtosi.

Tässä tilassa se sai lojua melkein pari kuukautta kunnes päätin lopulta antaa sille vielä tilaisuuden ja ompelin napit (heh, kaikki kolme) paikoilleen. Purkaakaan sitä ei oikein pesukatastrofin jälkeen voi.

Istuakseen mun päälle takakappaleen yläosan pitäis olla selvästi pidempi. Samoin etukappaleisiin kaipaisin lisää pituutta (oi miksi jätin ne rintalaskokset tekemättä ?!). Ja hihoihin. En tiedä oliko pituutta tarrpeeksi ennen pesua, mutta nyt ei ainakaan ole.

Jopa tuon mallinuken päällä etukappale nousee hieman ylös, minä näytän siltä kuin olisin viimeisilläni raskaana.

Luulen kuitenkin että tämä vois sopia ihan hyvin jollekin hieman erilaisen ruumiinrakenteen omaavalle. Uutta kotia etsii siis hän.

Kilpikonna

2009-10-20T10:58:00.000+03:00

Jos pikkusisko saa kerta hepan, pitäähän isoveljenkin saada jotain. Yhdessä surffailtiin Ravelryssä ja valinta oli selvä: Sheldon. Kuvat on sit kaikki pojan (7v) itsensä ottamia.

Lanka Vuorelman Vetoa (vaaleampi, n. 30 g) ja Novitan Nallea (tummempi n. 20 g), täytteenä vanu. Työkaluina 3 mm puikot ja virkkuukoukku. Pituutta pikkukaverilla on n. 25 cm.

Matkalla kylpyn?

Kiva että tällaiset pehmoturtletkin kelpaa eikä kaikkien tarvi olla jotain huutavia ja räyhääviä teini-ikäisiä mutantti ninja sellaisia.

Heppahommia

2009-10-19T22:23:00.000+03:00

Kuopukseni, heppatyttö on ratsastellut ties millä luudanvarsilla ja pölyhuiskilla, selvästikin keppihevosen tarve siis. Lelulikkeessä katselin kauniita kiiltäväturkkisia hepoja, mutta jostain syystä ei iskenyt, jotenkin niin teollisen oloisia.

Pohjana perussukka Novitan Woolista, ainoana poikkeuksena eri suuntaan kulkevat kiilakavennukset. Puikot 3 mm ja menekki tasan 50 g. Harja Opalin 6-fach Hundertwasseria (jämät näistä sukista) ja täytteenä vanua.

Äiti ja tytär onnesta soikeina.

Huomenna isoveljen uusi lemmikki.

Ulla 3/09

2009-10-18T20:11:00.000+03:00

Uusi Ulla on ilmestynyt!

Minä olen mukana sukkaohjeella (vieläpä kannessa!) sekä sen muokkaamiseen liittyvällä artikkelilla. Artikkelissa lupasin avata blogiini kommenttilootan. Olkaapas hyvät.

Kysymyshän kuului: Oliko neuvoista apua? Kaipaatko johonkin kohtaan tarkennusta? Onko sinulla jokin erityinen ongelma, johon haluaisit minun paneutuvan seuraavassa Ullassa? Luonnollisesti myös muunlaista palautetta otetaan mielellään vastaan.

Pikku prinsessa

2009-10-18T08:54:00.001+03:00

Pikku prinsessa Victoria. Sievä kuin sika pienenä ja kaiken lisäksi tuntuu olevan oikein hyvätapainen. Meistä tuli heti kaverit!

Tositoimiin pikkuprinsessa pääsi jo eka iltanaan ja ensitöikseen surruutteli 96 m lisää tätä lankaa. Niin kiva kuin toi pinkki onkin, valmiissa huivissa se ei mun mielestä toimi niinkuin pitäis eli ajattelin sen vielä siitä poistaa ja jatkaa niillä muilla väreillä eli harmaalla ja sinisellä. Myttykuvassa vielä OK, mutta tekee muuten aika hillittyyn huiviin typerän kirkkan raidan.

Vielä muutama sanaen siitä Victoriasta. Alunperinhän olin sitä mieltä, että en tarvitse varsinaisesti matkamallia ja haaveilin Victorian isosiskosta, Juuliasta. Haaveilin, ja haaveilin, en saanut aikaiseksi tilata eli ehkä se ei kuitenkaan ollut ihan sitä mitä halusin?

Nyt olen rehellisesti sitä mieltä, että tuo kokoontaitettavuus on loistava ominaisuus myös kotikäytössä. Vanhan rukin kanssa sai aina vähän jännittää, mitä lapsukaiset on saaneet aikaan, jos ketruukset jäi rullalle kesken. Tästä nappaan kehrän pois ja rukin laukkuun. Ja jatkan seuraavalla kerralla siitä mihin jäin. Lapset tykkäävät siis myös tästä rukista.

Odotusta (välihuomautus)

2009-10-12T19:15:00.007+03:00

Meille on tulossa uusi asukki. Pieni ja sievä, valmistaja on sille antanut nimen Victoria S95.

Pitkään haaveilin sen isosiskosta Juliasta, mutta jokin nyrjähti kun näin Soilen kehräilevän käsityömessuilla toisella pikkusöpöläisellä. Sen verran pääsin sitä itsekin kokeilemaan, että tiedän edessä olevan melkoista uudelleen opettelua ja totuttelua. Ei ole modernit neitoset kuin mummun vanhat rukkirrähjät.

Edit. 13. 10.
Villa Laurilan tilausseuranta näyttää:

Edit. 15. 10. Odotus on ohi! Ei kestänyt 9 kuukautta, ei edes yhdeksää päivää. Lisää raporttia ehkä viikonloppuna. Mikäli maltan.

Sukat

2009-10-11T19:38:00.006+03:00

Alussa oli superwash merin0 70%, Seacell 30%.

Siitä tuli 320 m/ 100g. 3 säiettä, tiukalla kierteellä, navajokerrattu.

2,5 mm puikoilla perussukkaa.

Tykkään!

Syksyinen yö on pimeää ja musta

2009-09-22T21:52:00.008+03:00

Ulkona on pimeää. Erittäin pimeää. Niin kuin vain syksyinen ilta kaatosateessa voi olla pimeä. Tykkään pimeästä. Paitsi jos pitäis _valo_kuvata jotain.

Ja niin mulla on taas musta pipo, mihin lie edellinen kadonnut.

Lankana Sandnesgarn Duett, puikot 4 mm, kulutus 65 g. Aloitin ensin 120 silmukalla 2 o, 2 n joustinta. Liian iso, liian tylsä. Uusi yritys 96 silmukalla, reunaan 1 o, 1 n joustin ja sen jälkeen 3 n, 1 o joustin, jossa oikea silmukka nostettu neulomatta joka toisella kerroksella. Eka versio liian lyhyt, kavennukset purkuun ja pari senttiä lisää mittaa.

96 on ihana luku. Jaollinen 2, 3, 4, 6, 8 ja 16. Antaa mukavasti mahdollisuuksia erilaisiin kavennuksiin päälaella. Tässä pipossa kavennukset on tehty neljässä kohtaa.

Lankalaatikko

2009-08-31T16:37:00.000+03:00

Olen osallistunut vuoden alusta Ravelryn Lankalaatikko ryhmään. Ryhmän ideana on painiskella kasvavia lankavarastoja vastaan kukin osallistuja omilla säännöillään. Lähdin liikkeelle tavoitteella vähentää marinadilankojen määrää vähintään 300 g kuukaudessa, ostokieltoa ei ollut. Alku lähti lupaavasti käyntiin, mutta kesän kuluessa tuo tavoite alkoi maistua puulta, ja aloin keksiä itselleni jos jonkinlaisia porsaanreikiä saadakseni tavoitteen täyteen. Jos keskeneräisestä villatakista laskee puuttuvat 128 g kesäkuulle ja 248 g heinäkuulle, niin paljonko jäisi elokuun saldoon? Pitääkö nuo edellisten kuukausien saldot muistaa vähentää ja paljonkos ne nyt olikaan...? Heh, itsensä huijaaminen on jokseenkin tyhmää.

Nyt tuli sitten sellainen olo, että on aika pistää säännöt uusiksi.

Koska mä en osaa käyttää varastolankoja, varaston kerääminen saa luvan loppua. Joko ne varastossa olevat on väärän värisiä tai laatuisia, niitä on liian vähän tai liian paljon tai sit niitä ei vaan raski käyttää, kun niille vois olla jokun muukin käyttötarkoitus. Ja sit ne kaikki suunnitellut jämälankatyötkin ois niin paljon kivempi tehdä uusista langoista, jolloin vois sommitella värit sen mukaan mitä haluaa eikä sen mukaan mitä sattuu olemaan.

Kuten kanssaneuloja asian osuvasti jossain Ravelryn keskustelussa ilmaisi: Elämä on liian lyhyt, jotta kannattaisi neuloa lankaa, josta ei tykkää. Ja itse voisin tuohon vielä jatkaa: tai projekteja joista ei nauti.

Siis ne säännöt.

1. Lankaa ostetaan vain jos se päätyy välittömästi puikoille
Sama pätee kehruuvillaan. Ei ne ihanuudet maailmasta lopu. Ja jos joku loppuu, tilalle tulee aina jotain muuta. Ehkä vielä ihanampaa. Sellaisiin vaihtoihin, joista oletettavasti tulee lankaa saa osallistua vain jos on valmis pistämään langan samointein puikoille. Niin ja postikulut ei sit ole rahaa. Ihan vaan postikuluissa "säästääkseen" ei saa tilata enempää lankaa kuin mitä alunperin oli tarkoitus. Lahjan saa toki ottaa vastaan, vaikka se aivan näitä sääntöjä totteuttaiskaan, mutta vain sellaisen "pyytämätä ja täytenä yllätyksenä" tyylisen. Tilattua lahjaa koskee samat säännöt kuin itse ostettua.

2. Joka toinen työ varastosta
Siis vähintään, enemmänkin toki saa. Koska lankavarastoni viimeisimmän tutkimuksen mukaan sisältää paljon myös houkuttelevia lankoja, pyritään varaston kokoa hillitsemään neulomalla näitä pois. Ja koska ne ihanuudet on pääasiassa ohuita lankoja, mitään grammamääräisiä tavoitteita en tähän aseta.

3. Kaikkia lankoja ei ole pakko neuloa
Jos jokin lanka ei houkuttele, siitä saa luopua. Vaikka se olisi saatu lahjaksi. Vaikka sen olisi itse hyvässä tarkoituksessa ostanut. Jos jämäprojektit ei puhuttele niitä ei ole pakko tehdä. Päiväkodit ja koulut tykkää lankalahjoituksista. Väri joka ei mua miellytä voi olla jollekin toiselle aarre (niin vaikea kuin sitä onkin uskoa). Eikä sitä siivousta ei ole sit pakko tehdä kerralla. Muista, että vähän silloin tällöin piristää joka kerta. Edes mahdollisia hyväntekeväisyysneuleita varten lankaa ei tarvitse säästellä. Niitäkin on kivempi tehdä kivoista langoista.

Nämä säännöt ovat voimassa toistaikseksi. Eli kunnes taas kyllästyn ja alan keksiä porsaanreikiä. Yks hyvä olis kyllä jo valmiiksi mielessä... aloituksen määritelmää ei ole kirjattu eikä keskeneräisten määrää rajoitettu.

Eunice

2009-08-16T15:29:00.004+03:00

Kesän nämä kulkivat mukana vähän siellä sun täällä. Pikkuhiljaa etenivät milloin puistonpenkillä, milloin autossa tai leikkipuiston reunalla. Ei mikään paras mahdollinen reissuneule, sillä ohjetta piti kuljettaa mukana, sen verran hitaasti jäi kalloon. Varsinkin kun neuloi pienissä pätkissä, vähän kerrallaan. Havaitsin myös että valkoinen puuvilla ei ole ehkä paras mahdollinen lankavalinta reissuneuleessen, valmissa sukissa oli havaittavissa parikin likarantua. Kuvassa eivät kuitenkaan erotu.

Malli on jälleen CookieA:n Sock Innovation kirjasta ja nimeltään Eunice. Varteen tein 3 kuviokertaa ohjeen kahden asemesta. Lanka Rellana Flotte Socke Baumwolle (80 % puuvillaa, 20 % polyamidia) ja puikot pikkiriikkiset 2 mm. Saas nähdä keksinkö sit itseneulotuille puuvillasukille käyttöä.

Kitinä, narinaa, surinaa

2009-08-14T19:37:00.004+03:00

Käsillään tekijä ylpeänä esittelee: 124 g ja 665 m merinovillaa, kaksisäikeisenä. Rukki on laulanut. Kitissyt, natissut, narissut, surissut -vanhukseni ei ole varsinaisesti hiljaista sorttia.

Nuorimmainen ehti jo levitellä tuon vyyhdin kertaalleen, mutta onneksi haltijalangat piti ja niitä oli tarpeeksi. Kuvastakaan en niitä jaksanut piilotella, sillä lanka oli kuvanottohetkellä vasta menossa kylpyyn.

Mitä sitä tulikaan tehtyä?

2009-08-01T09:39:00.006+03:00

Pitkiin aikoihin en ole muistanut tehdä arviota neulomuksistani ja niiden käyttöasteesta. Otetaanpa tähän väliin kooste itselle tehdyistä kesäneuleista, aloitusjärjestyksessä tällä kertaa.

Kesäkauden avasi Phildarin pitsineuletakki. Ja se valmistui - tai paremminkin viimeistelyityi - hitaasti. Ja on lähes käyttämätön. Liekö kertaakaan ollut päällä. Pistän tähän oikein kuvan muistuttamaan itselleni, että saa kaivaa kaapista päälle.

(Jälleen kerran hämmästyttää oman vaatekaapin yksipuoleinen väritys.)

Muita kesän neuleita ei kaapista sit löydykään. Likapyykkikoria en sentään ala kuvaamaan.

Seuraavana oli vuorossa värikylvetetty t-paita. Tätä on pidetty, joskaan ei ihan hirvittävästi. Paita on venynyt käytössä jonkin verran ja sais olla vähän tiukempi/ kapoisempi. Katsotaan palautuuko pesun jälkeen parempiin mittoihin. Pestyhän tätä on toki värjäysvaiheessa moneenkin kertaan, mutta ei käyttöönoton jälkeen.

Seuraava aloitus oli hamppumekko. Tätä on pidetty, pesty, rakastettu. Ehdottomasti yks tämän kesän suosikkivaatteita. Farkkujen kanssa, legginssien kanssa, ilman, lyhythihaisella t-paidalla, pitkähihaisella t-paidalla, ilman. Näitä lisää?

Väliin kiilasi Kummituskukkahuivi, kun piti saada ohje kirjoitettua Ullaan. Täysin käyttämätön, mutta kenties kunhan kelit viilenevät. Tämähän ei ole mikään varsinainen kesäneule.

Ja entäs sit kukkanen? Aivan ihana. Aivan ihana. Sanoinko jo, että ihana?

Nimihirviöpaitakin päätyi epäilyistä huolimatta käyttövaatteeksi.

Kaikenkaikkiaan siis aika hyvä saldo. Se, mikä oikeasti vähän harmittaa on, että viimekesän neuleet on tänä kesänä jääneet lähes käyttämättä. Mulla taitaa olla näitä liikaa?

Lisälaitteita

2009-07-29T20:30:00.004+03:00

Mun rukissa ei ole kuin yksi puola. Lisäksi mulla on ylimääräisiä puolia joilta lankaa voi kerrata, mutta niille ei siis voi kehrätä. Eli kun säie on kehrätty se pitää jotenkin siirtää varastopuolalle odottamaan seuraa. Tähänastiset paksummat kehräilyt olen kerinyt käsin (ja samalla tasoitellut pahimpia mökkyjä), mutta nyt meni hermo.

Huomattavan paljon nopeampaa ja vähemmän ranteita rasittavaa.

Takaisin toimistoon

2009-07-28T19:50:00.004+03:00

Lomat on tältä erää lusittu ja työmaa kutsuu. Mieluummin olisin kyllä jossain muualla. Esimerkiksi näissä puuhissa.

Kuten kuvasta näkyy en ole edelleenkään saanut aikaiseksi pestä mummun rukkia. Villarasvat kehrässä on siis todella vuosikertakamaa. Itseopiskelussa ja säätötouhuissani olen sen sijaan edennyt melkoisesti. Missä on möykyt, missä on köyden vahvuinen siansaparo?

Joskus kevättalvella muksut onnistuivat polkemaan narun poikki ja vasta viimeisellä lomaviikolla laitoin uuden. Surffailtuani aikani tajusin löysyttää nyöriä ja johan alkoi sujua. Nyt mun ei tarvi enää kiskoa sormilla vastaan estääkseni langan kiertymistä rullalle, sormet ei kipeydy eikä lanka katkea. Lanka tekee vielä tuollaisen ylimääräisen lenkin kehrän ympäri. Jostain luin, että siitä olis apua ohuen langan kehräyksessä, ei kuulemma katkea niin helposti. Tiedä sit onko siinä mitään taikaa.

Tarkoitus olis saada kasaan huivilangat. Cocktailissa on viittä eri väriä merinoa hitaasti väristä toiseen liukuen, tähtäimessä kaksi about samanlaista säiettä jotka vois kerrata keskenään. Jännittää!

Haaveilen myös uudesta rukista. En kuitenkaan koskaan, ikinä voisi luopua kokonaan tuosta mummun vanhasta, enkä oikein osaa perustella itselleni mihin tarvitsisin kahta rukkia. Tällainen on mun etäihastus. Voi kun pääsis edes joskus kokeilemaan.

Pull 016 - T8 - 529

2009-07-20T16:09:00.004+03:00

Tämä omituinen paitakin valmistui viimein. Paita on neulottu koneella ja kaikki kappaleet taisivat valmistua jo toukokuun puolella. Kasaaminen on vain hieman venynynyt. Osittain varmaan siitäkin syystä, etten oikein tiedä onko tämä susi vai hukka, ei kun kukka.

Jossain vaiheessa meinasin jo irroittaa nuo hihat, mutta jätin kuitenkin. Ehkä tämä tästä kuitenkin. Pitää vielä pistää muutamalla pistolla nuo rullat kiinni tuohon vähän ylemmäs. Kuvanottohetkellä vielä auki, tällä hetkellä kiinnitetty hakaneulalla ja näyttää paremmalta.

Malli on Phildarin ja Pull 016 - T8 - 529 on sen nimi. Lankana Madame Tricote Almina ja sitä kului aika tarkkaan 400 g.

Mitä, sanoiko joku kasari...?