Kehrää se

Olen minä kehräillytkin. Kehräilyni ovat vaan viimeaikoina olleet hieman tylsiä esiteltäviksi, siksi niitä ei juuri ole blogissa vilahdellut.

Ylhäältä vasemmalta alkaen: ronaldsay, andenwolle(?), coburgerfuchs (2/3) + mysteerivilla (1/3) (lahjoittaja epäili ahvenanmaalaiseksi), coburgerfuchs; alarivissä: jacobschaf, suomenlammas, suomenlammas, corridale. Kolmisäikeistä, noin worsted paksuista, 200 m/ 100 g. Näistä olis tarkoitus tulla jonain päivänä torkkupeitto. Kaiken kaikkiaan tätä sarjaa löytyy tällä hetkellä n. kilon verran, osa värjättyjäkin (yksivärisiä). Kohta pitäis osata päättää, millainen siitä peitosta tulee.


Poika kysyikin yhtenä päivänä, miksi äiti aina kehrää niin tylsän väristä. (Tais olla tuo ronaldsay työn ala.) Asiallehan piti kiireesti tehdä jotain.

BFL-silkkiä FeltStudioUK:sta. Nam.

Pupupaita

Tammikuussa Ravelryn Kaheliryhmässä alkoi vapaamuotoinen puputakkien/ -paitojen yhteisneulonta eli pupukalli. Eli neulomuksia Colourmartin ihanaisesta merino-angora langasta. Kanssakahelit kerkesivät melkein tyhjentää kaupan niistä villapaitapaksuisista langoista, joten hitaasti syttyvänä jouduin tyytymään kaksinkertaisena neulottavaan ohuempaan. Metrejä langassa oli 1189/ 150 g eli kaksinkertaisenakin noin 430 m/ 100g.

Tikuttelin paidan 3,5 mm puikoilla, resorit 3 mm ja langan menekki yhteensä 450 g. Kevyt ja lämmin. Pehmeä ja ihana. Pupunpehmeä.

Tavoite oli 4. maaliskuuta, jolloin pääkaupunkiseudulla järjestettiin puputakkien kokoonumisajot. (Meille etäosallistujile oli luvassa kuoharin nauttimista ihan kotioloissa.) No, nälkä kasvoi syödessä ja paidasta tulikin paljon alkuperäistä suunnitelmaa pidempi. Se alkoi olla jo niin iso, ettei viitsinyt oikein reissussa kuljettaa mukana ja niinpä pupu joutui sohvannurkkaneuleena odottelemaan niitä harvinaisia sohvannurkkahetkiä, eikä ehtinyt määräaikaan mennessä valmiiksi. Mutta mitäpä siitä, pääasia, että tästä tuli ihana!

Paita on neulottu Tuulian TTS metodilla. Siis ylhäältä alkaen pyörönä, istutetuilla hihoilla. Kiitämme: sovitettavuutta neulomuksen edistyessä, olemattomia saumoja. Moitimme: pesussa muuttuvaa neuletiheyttä, neulottavan kappaleen kokoa. Tykkäsin kyllä, mutta ihan varauksetta en vielä kaikkia neulomuksiani tähän muottiin ole valmis pistämään, lähinnä tuon neulomuksen koon takia. (Sanoo hän jolla on nyt puikoilla yhtenä kappaleena neulottava mekko itselle...)

Langassa oli jonkinlainen öljy/ rasvakäsittely (ilmeisesti helpottamaan teollista työstämistä?) ja pesu pörhisti sen täyteen kukkaansa. Pesin kyllä mallitilkun ja laskeskelin mitat sen mukaan, mutta ehkä juuri sovittammisen helppoudesta johtuen muotoiluja tuli tehtyä matkan varrella ja kaikki eivät sit osoittautuneet ihan parhaiksi mahdollisiksi. Yhdet lyhennetyt kerrokset tuosta rintavarustuksen kohdalta poistaisin jos tekisin tämän uudelleen. Hihan pituus jäi myös pesun jälkeen aavistuksen naftiksi, pitää muistaa seuraavan pesun jälkeen hieman venyttää.

Yksi huonokin puoli tässä on. Eihän tätä kukaan meinaa älytä käsinneulotuksi. Jos haluaa paistatella oman erinomaisuutensa loisteessa, joutuu kehut kerjäämään...

Retorinen kysymys

Kumpi harmittaa enemmän: viikon työ hukkaan vai kahden kuukauden työ hukkaan?

Niinpä. Taitaapi mennä purkuun...

Parsimista

Yksi pari valmis, neljä jäljellä:

Nuo kelta-oranssit sukat saa mut aina niin hyvälle tuulelle, että päätin parsia ne. Keltainen on alkuperäistä lankaa, oranssia ei enää löytynyt, joten korvasin sen marjapuuronpunaisella.

Samalla kyydillä ehkä muutama muukin pari? Ilulaisten toisessa kantapäässä on reikä, Norosukkien päkiät on monesta kohtaa kasassa lähinnä pyhällä hengellä (sillä 25% nailonia?). Tän kirjoituksen loppupuolella esitellyt sukatkin on edelleen laatikossa, jopa käytössä. Pitäisköhän ne sittenkin parsia?

Vino, kiero ja mutkalla

Erikoisten sukkien sarja jatkuu.

Malli: Skew, Knitty
Lanka: Rellana Flotte Socke Jubiläumsgarn, 66g
Puikot: 2,5 mm ja 2 mm

Ensimmäisen sukan terän tein ensin 2 mm puikoilla, mutta siitä tuli vähän liian nafti. Tein uudelleen 2,5 mm puikoilla. 2,25 olis ollut ehkä paras, mutta näillä mennään.

Olen saanut tämän langan joskus jossain vaihdossa, ja luulin, etten ikinä saisi sitä käytettyä mihinkään, mutta niin sitä on ihminen erehtyväinen. Jotenkin tähän malliin sopii tuollainen järjetön lankavalinta.

Ohjeessa on kantapään kohdalla maininta "origami moment". Aika kuvaavaa. (Tuossa kuvassa keskellä on silmukoitu sauma!)

Musta nää on jotenkin hervottoman hauskat. Ensimmäistä tehdessä oli kieltämättä vaikea nähdä miten tuo kantapää voisi ikinä syntyä. Ja hämmästytti se vielä kolmannellakin kerralla.

Neulekassi

Kunnia tästä oivalluksesta kuuluu meidän siivoojalle: Kassi se on kassi keskeneräisenäkin.

Sukkasillaan eli niitä luvattuja kuvia

Ensimmäisenä Anu's stockings (Nancy Busch), Folk Knitting in Estonia kirjasta. Lankana Arwetta ja kuvioissa 7-veljestä, puikot 2,5 mm. Tai oikeastaan kirjailut on poimittu siitä mallista, muuten sukka on tehty oman mielen ja jalan mukaan, vähemmillä silmukoilla, erilaisilla kantapäällä ja kärkikavennuksilla.

Tässä vielä lähikuvaa kirjailuista. Kuviolangat on kuljetettu neuleen mukana ja kuvio tehty sitä mukaa kun neulottu. Nää oli hauskat tehdä.

Seuraavakin sukkapari syntyi samasta kirjasta: Laila's sock. Tai siis taas melkein. Tein ensimmäisen sukan alussa virheen leveämpää kirjoneuleraitaa tehdessä ja jatkoin systemaattisesti sillä versiolla. Kantapää on ohjeesta poiketen yksivärinen.

Lankana Austermann Steppiä (violetti) ja Regiaa (beige). Puikot 2 mm.

Seuraavaksi vielä ei niin talviset sukat. Malli on nimeltään Grün ist die Hoffnung (Raverly link), suunnittelija Stephanie van der Linden.

Tätä mallia on myös muokattu aika paljon. Ohjeen mukainen kärki oli mun räpylään turhan terävä, joten tein tylpemmän. Kantapään vaihdoin ranskalaiseksi. Lisäksi mulla on kärjessä enemmän sileää ja kuvio nousee ylemmäs. Nämä neulottiin aloittaen tuosta keskeltä edestä. Ensin neulottiin neliönmallinen lappu, jonka yhdestä sivusta lähdettiin neulomaan kohti varpaita. Kärki tehtiin lyhennetyillä kerroksilla. Sen jälkeen jatkettiin pohjaan, neuloen samalla reunoista yhteen päälliosan kanssa. Kun koko pitsineuleen reuna oli vihdoin kiinnitetty jatkettiin pyörönä loppuun.

Lanka Rellana Flotte Socke 4 fach / 4 ply, ja puikot 2,5 mm. Osittain ehkä erilaisesta neulomistavasta johtuen näistä tuli kyllä selvästi liian löysät 2,5 mm puikoilla, mutta olkoon. Pitää tehdä toiset jos siltä tuntuu.