Käsillä tekemisen riemua; neulontaa ja muita käsitöitä. Tasapainoilua jossain harrastuksen ja pakkomielteen rajamailla.
tiistai 31. toukokuuta 2011
Portrait
Malli: Portrait (Norah Gaughan)
Lanka: Drops Merino Extrafine (9 kerää mustaa ja 2 luonnonvalkoista)
Puikot 3,5 mm ja 4 mm
Fiilis: loistava!
Malli oli - useiden tämän suunnittelijan mallien tapaan - muodoltaan minun vartalolleni hyvin epäedullinen, lyhyehkö, hieman a-linjainen. Muokkasin alaosan mieluisekseni, hihat ja vartalo-osa kainaloista ylöspäin on tehty ihan ohjeen mukaan. Pidän usein Norah Gaughanin malleista, mutta tuo muotoseikka niissä kyllä harmittaa.
Etuosan "palmikko" ei ollut todellakaan mitään tv-neulontaa, sillä jokainen silmukka piti katsoa kaaviosta. SYTYCK kisan palkintona tullut magneettinen kaavion pidiketaulu tulikin todella tarpeeseen!
Tämä on muuten ensimmäinen lyhythihainen villapaitani, mutta tuskin viimeinen. Sopii mainiosti viileisiin kevätpäiviin kun kesähepeneissä ei vielä tarkene, mutta pitkähihainen villapaita on vähän liikaa.
sunnuntai 8. toukokuuta 2011
Stripe study
Kun tämän huivin ohje ilmestyi Ravelryyn hämmäsetelin mielessäni sen suosiota. Siis raidallinen kolmiohuivi ainaoikeaa? Vasta useamman kymmenen toteutusta nähtyäni tajusin, että se ei olekaan säännöllinen kolmio. Silloin kolahti ja lujaa.
Kyseessä on siis Veera Välimäen Stripe study shawl. Huivin muoto ja omalaatuinen raidoitus syntyy lyhennetyillä kerroksilla. Hieman pelkäsin pilaavani mallin itseraidottuvalla langalla, mutta kiva tästä onneksi tuli. Alkuperäisen mallin graafisuus siitä puuttuu, mutta omalla tavallaan tämäkin toimii.
Lankana Drops Alpaca ja käsinkehrätty BFL-silk.
Pingotin - tai oikeastaan en pingottanut, vaan kastelin ja oioin tasoon kuivumaan - huivin melko pitkulaisen malliseksi, kun en ole mikään kolmiohuivien ylin ystävä. Näin se kietoutuu kivasti myös kaulahuiviksi. Leveyttä huiville tuli vähän reilu pari metriä, korkeutta n. puoli metriä.
Kyseessä on siis Veera Välimäen Stripe study shawl. Huivin muoto ja omalaatuinen raidoitus syntyy lyhennetyillä kerroksilla. Hieman pelkäsin pilaavani mallin itseraidottuvalla langalla, mutta kiva tästä onneksi tuli. Alkuperäisen mallin graafisuus siitä puuttuu, mutta omalla tavallaan tämäkin toimii.
Lankana Drops Alpaca ja käsinkehrätty BFL-silk.
Pingotin - tai oikeastaan en pingottanut, vaan kastelin ja oioin tasoon kuivumaan - huivin melko pitkulaisen malliseksi, kun en ole mikään kolmiohuivien ylin ystävä. Näin se kietoutuu kivasti myös kaulahuiviksi. Leveyttä huiville tuli vähän reilu pari metriä, korkeutta n. puoli metriä.
Mekko vol.2
No nyt neiti tempas sen mekon päälleen, ennen mitään suunniteltuja korjauksia. Kuten kuvasta näkyy, tyttö ja mekko ovat hieman eri kaliberia noin niinkuin leveytensä puolesta.
Suunnittelin mekon kaventamista ottamalla reilusti sivusaumoista sisään. Toiseen sivusaumaan vois samalla lisätä vetoketjun pukemisen helpottamiseksi. Olkaimia pitäis ainakin lyhentää. Toisaalta tuollainen soputeltta on helppo pukea ja riisua, vetoketjun kanssa tarvii jo helposti apua, mistään nappiratkaisuista puhumattakaan.
Mekon kaava on Ottobre 3/2006 essumekosta muokattu. Kankaan ostin Löytöpalasta, pakan päällä luki Rami, 100% pellava. Että kumpaakohan lienee?
Kirjontakuvio löytyy Ottobre 1/2009 lehdestä. Tykkään! Kaivelin jo laatikoista tuohon keskelle kukkaan sopivia helmiä, mutta ne kyllä hankaloittavat silittämistä siinä määrin, että taidan kuitenkin jättää ne pois.
Suunnittelin mekon kaventamista ottamalla reilusti sivusaumoista sisään. Toiseen sivusaumaan vois samalla lisätä vetoketjun pukemisen helpottamiseksi. Olkaimia pitäis ainakin lyhentää. Toisaalta tuollainen soputeltta on helppo pukea ja riisua, vetoketjun kanssa tarvii jo helposti apua, mistään nappiratkaisuista puhumattakaan.
Mekon kaava on Ottobre 3/2006 essumekosta muokattu. Kankaan ostin Löytöpalasta, pakan päällä luki Rami, 100% pellava. Että kumpaakohan lienee?
Kirjontakuvio löytyy Ottobre 1/2009 lehdestä. Tykkään! Kaivelin jo laatikoista tuohon keskelle kukkaan sopivia helmiä, mutta ne kyllä hankaloittavat silittämistä siinä määrin, että taidan kuitenkin jättää ne pois.
lauantai 7. toukokuuta 2011
Prinsessalle mekko
Pitkästä aikaa innostuin taas ompelelmaan ja ilokseni huomasin, että tämähän onnistuu! Lapset ovat kasvaneet sen verran, että eivät vaadi ihan jatkuvaa valvomista ja seuran pitoa.
Kaavat Ottobre 3/2008. Ohjeesta poiketen laitoin taakse solmiamisnauhojen tilalle vetoketjun.
Ja sit vielä toinen kuva, kun en osannut päättää, kumman laittaisin. Prinsessaa en valitettavasti saanut poseeraamaan mekossaan.
Leveähän tämä meidän neitille on, niinkuin Ottobren kaavat yleensäkin. Kuvien ottamisen jälkeen kaula-aukkoa on hieman kiristetty eli kaitale irti ja 4 cm lyhyempänä takaisin. Vieläkin olis voinut pari senttiä enemmän nipistää, vaan kyllä se päällä pysyy. Mekot on kiitollisia ommeltavia, kun eivät ole kovin kranttuja tuon koon suhteen.
Seuraava mekkokin on jo melkein valmis ja kankaat odottamassa kolmanteen. Mulla tahtoo aina kangaskaupassa karata mopo käsistä... Sen jälkeen vois siirtyä suunnittelemaan kesämekkoja itselle?
Lisätään vielä. No nyt se mekko nro. 2 on valmis, mutta... ihan liian leveä. Pitänee ottaa sivusaumoista reilusti sisään ja lisätä vetoketju tai napit pukemista helpottamaan. Ja mitä tästä (toivottavasti) opimme? Olis pitänyt sovittaa ennen tikkauksia.
Kaavat Ottobre 3/2008. Ohjeesta poiketen laitoin taakse solmiamisnauhojen tilalle vetoketjun.
Ja sit vielä toinen kuva, kun en osannut päättää, kumman laittaisin. Prinsessaa en valitettavasti saanut poseeraamaan mekossaan.
Leveähän tämä meidän neitille on, niinkuin Ottobren kaavat yleensäkin. Kuvien ottamisen jälkeen kaula-aukkoa on hieman kiristetty eli kaitale irti ja 4 cm lyhyempänä takaisin. Vieläkin olis voinut pari senttiä enemmän nipistää, vaan kyllä se päällä pysyy. Mekot on kiitollisia ommeltavia, kun eivät ole kovin kranttuja tuon koon suhteen.
Seuraava mekkokin on jo melkein valmis ja kankaat odottamassa kolmanteen. Mulla tahtoo aina kangaskaupassa karata mopo käsistä... Sen jälkeen vois siirtyä suunnittelemaan kesämekkoja itselle?
Lisätään vielä. No nyt se mekko nro. 2 on valmis, mutta... ihan liian leveä. Pitänee ottaa sivusaumoista reilusti sisään ja lisätä vetoketju tai napit pukemista helpottamaan. Ja mitä tästä (toivottavasti) opimme? Olis pitänyt sovittaa ennen tikkauksia.
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Ruuvit löysällä
Siinä minä istuin, kaikessa rauhassa, viimeistelemässä kuopuksen mekkoa. (Hei, se ompelee!) Kun aivan äkkiarvaamatta - klops - tipahti pöydälle jotain.
Ja vielä lähikuva:
Tutkimusryhmälle ei ole vielä selvinnyt tipahtiko se ompelukoneesta vai allekirjoittaneen päästä. Ompelu jokatapauksessa onnistuu edelleen. Tutkimusryhmä olisi kovin kiitollinen, mikäli jollakulla olisi hyviä arvauksia, mistä tuo voisi olla peräisin.
Ja vielä lähikuva:
Tutkimusryhmälle ei ole vielä selvinnyt tipahtiko se ompelukoneesta vai allekirjoittaneen päästä. Ompelu jokatapauksessa onnistuu edelleen. Tutkimusryhmä olisi kovin kiitollinen, mikäli jollakulla olisi hyviä arvauksia, mistä tuo voisi olla peräisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)