sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Pikku prinsessa

Pikku prinsessa Victoria. Sievä kuin sika pienenä ja kaiken lisäksi tuntuu olevan oikein hyvätapainen. Meistä tuli heti kaverit!



Tositoimiin pikkuprinsessa pääsi jo eka iltanaan ja ensitöikseen surruutteli 96 m lisää tätä lankaa. Niin kiva kuin toi pinkki onkin, valmiissa huivissa se ei mun mielestä toimi niinkuin pitäis eli ajattelin sen vielä siitä poistaa ja jatkaa niillä muilla väreillä eli harmaalla ja sinisellä. Myttykuvassa vielä OK, mutta tekee muuten aika hillittyyn huiviin typerän kirkkan raidan.



Vielä muutama sanaen siitä Victoriasta. Alunperinhän olin sitä mieltä, että en tarvitse varsinaisesti matkamallia ja haaveilin Victorian isosiskosta, Juuliasta. Haaveilin, ja haaveilin, en saanut aikaiseksi tilata eli ehkä se ei kuitenkaan ollut ihan sitä mitä halusin?



Nyt olen rehellisesti sitä mieltä, että tuo kokoontaitettavuus on loistava ominaisuus myös kotikäytössä. Vanhan rukin kanssa sai aina vähän jännittää, mitä lapsukaiset on saaneet aikaan, jos ketruukset jäi rullalle kesken. Tästä nappaan kehrän pois ja rukin laukkuun. Ja jatkan seuraavalla kerralla siitä mihin jäin. Lapset tykkäävät siis myös tästä rukista.

maanantai 12. lokakuuta 2009

Odotusta (välihuomautus)

Meille on tulossa uusi asukki. Pieni ja sievä, valmistaja on sille antanut nimen Victoria S95.

Pitkään haaveilin sen isosiskosta Juliasta, mutta jokin nyrjähti kun näin Soilen kehräilevän käsityömessuilla toisella pikkusöpöläisellä. Sen verran pääsin sitä itsekin kokeilemaan, että tiedän edessä olevan melkoista uudelleen opettelua ja totuttelua. Ei ole modernit neitoset kuin mummun vanhat rukkirrähjät.

Edit. 13. 10.
Villa Laurilan tilausseuranta näyttää:



 
Edit. 15. 10. Odotus on ohi! Ei kestänyt 9 kuukautta, ei edes yhdeksää päivää. Lisää raporttia ehkä viikonloppuna. Mikäli maltan.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Sukat

Alussa oli superwash merin0 70%, Seacell 30%.

Siitä tuli 320 m/ 100g. 3 säiettä, tiukalla kierteellä, navajokerrattu.


2,5 mm puikoilla perussukkaa.

Tykkään!

tiistai 22. syyskuuta 2009

Syksyinen yö on pimeää ja musta

Ulkona on pimeää. Erittäin pimeää. Niin kuin vain syksyinen ilta kaatosateessa voi olla pimeä. Tykkään pimeästä. Paitsi jos pitäis _valo_kuvata jotain.

Ja niin mulla on taas musta pipo, mihin lie edellinen kadonnut.

Lankana Sandnesgarn Duett, puikot 4 mm, kulutus 65 g. Aloitin ensin 120 silmukalla 2 o, 2 n joustinta. Liian iso, liian tylsä. Uusi yritys 96 silmukalla, reunaan 1 o, 1 n joustin ja sen jälkeen 3 n, 1 o joustin, jossa oikea silmukka nostettu neulomatta joka toisella kerroksella. Eka versio liian lyhyt, kavennukset purkuun ja pari senttiä lisää mittaa.

96 on ihana luku. Jaollinen 2, 3, 4, 6, 8 ja 16. Antaa mukavasti mahdollisuuksia erilaisiin kavennuksiin päälaella. Tässä pipossa kavennukset on tehty neljässä kohtaa.

maanantai 31. elokuuta 2009

Lankalaatikko

Olen osallistunut vuoden alusta Ravelryn Lankalaatikko ryhmään. Ryhmän ideana on painiskella kasvavia lankavarastoja vastaan kukin osallistuja omilla säännöillään. Lähdin liikkeelle tavoitteella vähentää marinadilankojen määrää vähintään 300 g kuukaudessa, ostokieltoa ei ollut. Alku lähti lupaavasti käyntiin, mutta kesän kuluessa tuo tavoite alkoi maistua puulta, ja aloin keksiä itselleni jos jonkinlaisia porsaanreikiä saadakseni tavoitteen täyteen. Jos keskeneräisestä villatakista laskee puuttuvat 128 g kesäkuulle ja 248 g heinäkuulle, niin paljonko jäisi elokuun saldoon? Pitääkö nuo edellisten kuukausien saldot muistaa vähentää ja paljonkos ne nyt olikaan...? Heh, itsensä huijaaminen on jokseenkin tyhmää.

Nyt tuli sitten sellainen olo, että on aika pistää säännöt uusiksi.

Koska mä en osaa käyttää varastolankoja, varaston kerääminen saa luvan loppua. Joko ne varastossa olevat on väärän värisiä tai laatuisia, niitä on liian vähän tai liian paljon tai sit niitä ei vaan raski käyttää, kun niille vois olla jokun muukin käyttötarkoitus. Ja sit ne kaikki suunnitellut jämälankatyötkin ois niin paljon kivempi tehdä uusista langoista, jolloin vois sommitella värit sen mukaan mitä haluaa eikä sen mukaan mitä sattuu olemaan.

Kuten kanssaneuloja asian osuvasti jossain Ravelryn keskustelussa ilmaisi: Elämä on liian lyhyt, jotta kannattaisi neuloa lankaa, josta ei tykkää. Ja itse voisin tuohon vielä jatkaa: tai projekteja joista ei nauti.

Siis ne säännöt.

1. Lankaa ostetaan vain jos se päätyy välittömästi puikoille
Sama pätee kehruuvillaan. Ei ne ihanuudet maailmasta lopu. Ja jos joku loppuu, tilalle tulee aina jotain muuta. Ehkä vielä ihanampaa. Sellaisiin vaihtoihin, joista oletettavasti tulee lankaa saa osallistua vain jos on valmis pistämään langan samointein puikoille. Niin ja postikulut ei sit ole rahaa. Ihan vaan postikuluissa "säästääkseen" ei saa tilata enempää lankaa kuin mitä alunperin oli tarkoitus. Lahjan saa toki ottaa vastaan, vaikka se aivan näitä sääntöjä totteuttaiskaan, mutta vain sellaisen "pyytämätä ja täytenä yllätyksenä" tyylisen. Tilattua lahjaa koskee samat säännöt kuin itse ostettua.

2. Joka toinen työ varastosta
Siis vähintään, enemmänkin toki saa. Koska lankavarastoni viimeisimmän tutkimuksen mukaan sisältää paljon myös houkuttelevia lankoja, pyritään varaston kokoa hillitsemään neulomalla näitä pois. Ja koska ne ihanuudet on pääasiassa ohuita lankoja, mitään grammamääräisiä tavoitteita en tähän aseta.

3. Kaikkia lankoja ei ole pakko neuloa
Jos jokin lanka ei houkuttele, siitä saa luopua. Vaikka se olisi saatu lahjaksi. Vaikka sen olisi itse hyvässä tarkoituksessa ostanut. Jos jämäprojektit ei puhuttele niitä ei ole pakko tehdä. Päiväkodit ja koulut tykkää lankalahjoituksista. Väri joka ei mua miellytä voi olla jollekin toiselle aarre (niin vaikea kuin sitä onkin uskoa). Eikä sitä siivousta ei ole sit pakko tehdä kerralla. Muista, että vähän silloin tällöin piristää joka kerta. Edes mahdollisia hyväntekeväisyysneuleita varten lankaa ei tarvitse säästellä. Niitäkin on kivempi tehdä kivoista langoista.

Nämä säännöt ovat voimassa toistaikseksi. Eli kunnes taas kyllästyn ja alan keksiä porsaanreikiä. Yks hyvä olis kyllä jo valmiiksi mielessä... aloituksen määritelmää ei ole kirjattu eikä keskeneräisten määrää rajoitettu.

sunnuntai 16. elokuuta 2009

Eunice

Kesän nämä kulkivat mukana vähän siellä sun täällä. Pikkuhiljaa etenivät milloin puistonpenkillä, milloin autossa tai leikkipuiston reunalla. Ei mikään paras mahdollinen reissuneule, sillä ohjetta piti kuljettaa mukana, sen verran hitaasti jäi kalloon. Varsinkin kun neuloi pienissä pätkissä, vähän kerrallaan. Havaitsin myös että valkoinen puuvilla ei ole ehkä paras mahdollinen lankavalinta reissuneuleessen, valmissa sukissa oli havaittavissa parikin likarantua. Kuvassa eivät kuitenkaan erotu.


Malli on jälleen CookieA:n Sock Innovation kirjasta ja nimeltään Eunice. Varteen tein 3 kuviokertaa ohjeen kahden asemesta. Lanka Rellana Flotte Socke Baumwolle (80 % puuvillaa, 20 % polyamidia) ja puikot pikkiriikkiset 2 mm. Saas nähdä keksinkö sit itseneulotuille puuvillasukille käyttöä.

perjantai 14. elokuuta 2009

Kitinä, narinaa, surinaa

Käsillään tekijä ylpeänä esittelee: 124 g ja 665 m merinovillaa, kaksisäikeisenä. Rukki on laulanut. Kitissyt, natissut, narissut, surissut -vanhukseni ei ole varsinaisesti hiljaista sorttia.


Nuorimmainen ehti jo levitellä tuon vyyhdin kertaalleen, mutta onneksi haltijalangat piti ja niitä oli tarpeeksi. Kuvastakaan en niitä jaksanut piilotella, sillä lanka oli kuvanottohetkellä vasta menossa kylpyyn.