Lankalaatikko

Olen osallistunut vuoden alusta Ravelryn Lankalaatikko ryhmään. Ryhmän ideana on painiskella kasvavia lankavarastoja vastaan kukin osallistuja omilla säännöillään. Lähdin liikkeelle tavoitteella vähentää marinadilankojen määrää vähintään 300 g kuukaudessa, ostokieltoa ei ollut. Alku lähti lupaavasti käyntiin, mutta kesän kuluessa tuo tavoite alkoi maistua puulta, ja aloin keksiä itselleni jos jonkinlaisia porsaanreikiä saadakseni tavoitteen täyteen. Jos keskeneräisestä villatakista laskee puuttuvat 128 g kesäkuulle ja 248 g heinäkuulle, niin paljonko jäisi elokuun saldoon? Pitääkö nuo edellisten kuukausien saldot muistaa vähentää ja paljonkos ne nyt olikaan...? Heh, itsensä huijaaminen on jokseenkin tyhmää.

Nyt tuli sitten sellainen olo, että on aika pistää säännöt uusiksi.

Koska mä en osaa käyttää varastolankoja, varaston kerääminen saa luvan loppua. Joko ne varastossa olevat on väärän värisiä tai laatuisia, niitä on liian vähän tai liian paljon tai sit niitä ei vaan raski käyttää, kun niille vois olla jokun muukin käyttötarkoitus. Ja sit ne kaikki suunnitellut jämälankatyötkin ois niin paljon kivempi tehdä uusista langoista, jolloin vois sommitella värit sen mukaan mitä haluaa eikä sen mukaan mitä sattuu olemaan.

Kuten kanssaneuloja asian osuvasti jossain Ravelryn keskustelussa ilmaisi: Elämä on liian lyhyt, jotta kannattaisi neuloa lankaa, josta ei tykkää. Ja itse voisin tuohon vielä jatkaa: tai projekteja joista ei nauti.

Siis ne säännöt.

1. Lankaa ostetaan vain jos se päätyy välittömästi puikoille
Sama pätee kehruuvillaan. Ei ne ihanuudet maailmasta lopu. Ja jos joku loppuu, tilalle tulee aina jotain muuta. Ehkä vielä ihanampaa. Sellaisiin vaihtoihin, joista oletettavasti tulee lankaa saa osallistua vain jos on valmis pistämään langan samointein puikoille. Niin ja postikulut ei sit ole rahaa. Ihan vaan postikuluissa "säästääkseen" ei saa tilata enempää lankaa kuin mitä alunperin oli tarkoitus. Lahjan saa toki ottaa vastaan, vaikka se aivan näitä sääntöjä totteuttaiskaan, mutta vain sellaisen "pyytämätä ja täytenä yllätyksenä" tyylisen. Tilattua lahjaa koskee samat säännöt kuin itse ostettua.

2. Joka toinen työ varastosta
Siis vähintään, enemmänkin toki saa. Koska lankavarastoni viimeisimmän tutkimuksen mukaan sisältää paljon myös houkuttelevia lankoja, pyritään varaston kokoa hillitsemään neulomalla näitä pois. Ja koska ne ihanuudet on pääasiassa ohuita lankoja, mitään grammamääräisiä tavoitteita en tähän aseta.

3. Kaikkia lankoja ei ole pakko neuloa
Jos jokin lanka ei houkuttele, siitä saa luopua. Vaikka se olisi saatu lahjaksi. Vaikka sen olisi itse hyvässä tarkoituksessa ostanut. Jos jämäprojektit ei puhuttele niitä ei ole pakko tehdä. Päiväkodit ja koulut tykkää lankalahjoituksista. Väri joka ei mua miellytä voi olla jollekin toiselle aarre (niin vaikea kuin sitä onkin uskoa). Eikä sitä siivousta ei ole sit pakko tehdä kerralla. Muista, että vähän silloin tällöin piristää joka kerta. Edes mahdollisia hyväntekeväisyysneuleita varten lankaa ei tarvitse säästellä. Niitäkin on kivempi tehdä kivoista langoista.

Nämä säännöt ovat voimassa toistaikseksi. Eli kunnes taas kyllästyn ja alan keksiä porsaanreikiä. Yks hyvä olis kyllä jo valmiiksi mielessä... aloituksen määritelmää ei ole kirjattu eikä keskeneräisten määrää rajoitettu.

Eunice

Kesän nämä kulkivat mukana vähän siellä sun täällä. Pikkuhiljaa etenivät milloin puistonpenkillä, milloin autossa tai leikkipuiston reunalla. Ei mikään paras mahdollinen reissuneule, sillä ohjetta piti kuljettaa mukana, sen verran hitaasti jäi kalloon. Varsinkin kun neuloi pienissä pätkissä, vähän kerrallaan. Havaitsin myös että valkoinen puuvilla ei ole ehkä paras mahdollinen lankavalinta reissuneuleessen, valmissa sukissa oli havaittavissa parikin likarantua. Kuvassa eivät kuitenkaan erotu.


Malli on jälleen CookieA:n Sock Innovation kirjasta ja nimeltään Eunice. Varteen tein 3 kuviokertaa ohjeen kahden asemesta. Lanka Rellana Flotte Socke Baumwolle (80 % puuvillaa, 20 % polyamidia) ja puikot pikkiriikkiset 2 mm. Saas nähdä keksinkö sit itseneulotuille puuvillasukille käyttöä.

Kitinä, narinaa, surinaa

Käsillään tekijä ylpeänä esittelee: 124 g ja 665 m merinovillaa, kaksisäikeisenä. Rukki on laulanut. Kitissyt, natissut, narissut, surissut -vanhukseni ei ole varsinaisesti hiljaista sorttia.


Nuorimmainen ehti jo levitellä tuon vyyhdin kertaalleen, mutta onneksi haltijalangat piti ja niitä oli tarpeeksi. Kuvastakaan en niitä jaksanut piilotella, sillä lanka oli kuvanottohetkellä vasta menossa kylpyyn.

Mitä sitä tulikaan tehtyä?

Pitkiin aikoihin en ole muistanut tehdä arviota neulomuksistani ja niiden käyttöasteesta. Otetaanpa tähän väliin kooste itselle tehdyistä kesäneuleista, aloitusjärjestyksessä tällä kertaa.

Kesäkauden avasi Phildarin pitsineuletakki. Ja se valmistui - tai paremminkin viimeistelyityi - hitaasti. Ja on lähes käyttämätön. Liekö kertaakaan ollut päällä. Pistän tähän oikein kuvan muistuttamaan itselleni, että saa kaivaa kaapista päälle.


(Jälleen kerran hämmästyttää oman vaatekaapin yksipuoleinen väritys.)

Muita kesän neuleita ei kaapista sit löydykään. Likapyykkikoria en sentään ala kuvaamaan.

Seuraavana oli vuorossa värikylvetetty t-paita. Tätä on pidetty, joskaan ei ihan hirvittävästi. Paita on venynyt käytössä jonkin verran ja sais olla vähän tiukempi/ kapoisempi. Katsotaan palautuuko pesun jälkeen parempiin mittoihin. Pestyhän tätä on toki värjäysvaiheessa moneenkin kertaan, mutta ei käyttöönoton jälkeen.

Seuraava aloitus oli hamppumekko. Tätä on pidetty, pesty, rakastettu. Ehdottomasti yks tämän kesän suosikkivaatteita. Farkkujen kanssa, legginssien kanssa, ilman, lyhythihaisella t-paidalla, pitkähihaisella t-paidalla, ilman. Näitä lisää?

Väliin kiilasi Kummituskukkahuivi, kun piti saada ohje kirjoitettua Ullaan. Täysin käyttämätön, mutta kenties kunhan kelit viilenevät. Tämähän ei ole mikään varsinainen kesäneule.

Ja entäs sit kukkanen? Aivan ihana. Aivan ihana. Sanoinko jo, että ihana?

Nimihirviöpaitakin päätyi epäilyistä huolimatta käyttövaatteeksi.

Kaikenkaikkiaan siis aika hyvä saldo. Se, mikä oikeasti vähän harmittaa on, että viimekesän neuleet on tänä kesänä jääneet lähes käyttämättä. Mulla taitaa olla näitä liikaa?