maanantai 22. kesäkuuta 2009

Hamppumekko

Mitäköhän tästä sanois? Se on hamppua, se on mekko. (Kieltäydyn kutsumasta sitä tunikaksi vaikka todennäköisesti sitä farkkujen/ jonkun muun alaosan kanssa tulenkin pitämään. Sellaisesta rimpsuhelmaisesta alusmekosta olen myös haaveillut, mutta ainakaan vielä ei ole sopivaa kävellyt vastaan.)

Puikoilla neuletuntuma oli jokseenkin kuin olis paperinarua neulonut, varsinkin kun halusin tehdä suht tiiviin ja päädyin tikuttelemaan 3,5 mm puikoilla. Oikean silmukan neulominen oli ihan OK, nurjaa varten mun piti muuttaa neulomistekniikkaani, jotta lanka ei olisi ollut ihan hirvittävällä sikkuralla. Silti mekko kiertää aika lailla: helma (kierrettyjä silmukoita) toiseen suuntaan ja loput mekosta toiseen. Onneksi on taskut joista mekon voi helposti kääntää suoraan. (Nuo kuvassa olevat raidat on ihan kuvankäsittelyn (pakkaamisen) tulosta, ei neule sentään noin pahasti kierrä.)

Tykkään valmiin neuleen tunnusta: painava ja jämäkkä. Pesun jälkeen venähti ehkä hieman enemmän kuin olisin toivonut ja varovaisesti olen harkinnut kuivausrumpua. Vielä en ole kuitenkaan uskaltautunut.

Rakastan tätä väriä. Täydellinen ruskea.

Lanka Allhemp6, kulutus 670 g, puikot 4 mm ja 3,5 mm. Malli omasta päästä ja parin purkamiskerran jälkeen sellainen kuin oli tarkoituskin. Kolmatta kertaa neuloessa lanka oli jo mukavan pehmeää.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Arvonta suoritettu

Paljon tuli "oikeita" vastauksia, muutama uusikin idea. Pannaan nyt tylsästi sama kuva uudelleen, kun en jaksa muutakaan keksiä.


Kuvanottohetkellä pöydällä oli mun mielestä kaksi apupuikkoa ja yksi appupuikoksi soveltumaton klemmari. Tuossa kuvassa avaamattomana olevassa oli liian terävät reunat, silmukat tarttui kiinni. Puikoilla siis jotain johon kuuluu kahden apupuikon palmikonkiertoja.

Tällaiset neuletarvikkeet löytyivät työpaikalta. Joskus olen uhannut, että vien alalaatikkoon hätävaralankaa ja 2,5 mm sukkapuikot. Kerran kävi nimittäin niin, että kahteen päivään ei ollut kudinta mukana ja tietysti sattui sellaisia päiviä, että oli piiitkiä puhelinpalavereja. En mä oikeesti joka päivä ehdi neuloa töissä, välillä leikitään oikeita töitäkin. Ja livetilanteissa en viitsi neuloa, koska se selvästikin häiritsee muita.

Klemmareista voi myös askarrella kaikenlaista, jos ei sitä neuletta satu olemaan käsillä. Jostain syystä klemmarin vääntely ei myöskään häiritse kanssainsinöörejä läheskään yhtä paljon kuin sukankudin. Arvioisin myös, että yli kolmen mittaista ketjua ei kannata muiden läsnäollessa askarrella.

Muita aika tavanomaisia käyttötarkoituksia klemmareille:
- silmukkamekki
- kerrosmerkki
- silmukan pidin (vai miksi sitä nyt sanotaan, sellainen johon silmukat jätetään odottamaan)
- KnitPicksin päiden kiristäminen kiinni kaapeliinkin näillä onnistuu

Uusia ideoita:
- korvikset
- apuvälineinä pingoituksessa

Pidin myöskin seuraavista veikkauksista
- sä keräät niitä! (mä en kerää mitään, mutta jos keräisin, niin klemmarit ois kyllä aika cool keräilykohde)
- väännän asiaa rautalangasta (tähän kyllä tarvitaan yleensä klemmaria pidempi pätkä, mutta voishan niitä koittaa yhdistää)

Ei niinkään käsitöihin liittyvää, mutta kynnenalusia ja näpiksen koloja mä niillä myöskin putsaan. Hammastikuksi sensijaan ovat liian paksuja. Erinäisiä asioita niillä voi myös korjailla, esimerkiksi mun henkilökortti (työpaikan) on klemmarilla kiinnni kaulanauhassa.

Mutta jaarittelut sikseen. Onnettaren suosikki oli tällä kertaa
Villikissa. Onnea!

perjantai 19. kesäkuuta 2009

Hitaasti mutta varmasti

Hitaasti mutta varmasti on edennyt tämä jakkutakkinen - mikälie. Ensimmäinen postaus on jo maaliskuulta.

Suht nopeasti tämän valmistuikin siihen vaiheseen, että vain napit puuttuivat. Joskus toukokuussa taisin saada napit hankittua ja viikko sitten sain viimein ommeltua napit paikoilleen. Sama hitaahko (mutta selvästi kiihtyvä!) tahti jatkui eli keskiviikkona satuttiin auringon kanssa yhtä aikaa kotiin ja takkinen tuli kuvattua. Ja jo nyt saan aikaiseksi bloggailla aiheesta...

Ai niin, odottelihan se siinä välissä niitä helmiäkin, jotka päädyin sit lopulta kuitenkin jättämään pois. Mallin mukaan noihin pitsikuvioihin olis pitänyt ommella jälkikäteen putkihelmiä. En vain oikein keksinyt miten se tehtäis järkevästi ja siististi. Ompelulanka kun ei oikein kestä venyvässä neuleessa - tai sit ne helmet olis pitäinyt ommella jotenkin yksitellen. Nyt tuli mieleen, että kuminauhalankaa olis voinut kokeilla. Tuunausidea?

Mutta, mutta, mitähän tuosta toteais... melkein hyvä? Väri on vähän turhan haalea makuuni. (Toinen niistä syistä jonka takia alkuperäinen UFO ei koskaan valmistunut.) Koko on hiukan nafti, nyt on vähän sellainen fiilis, että pitää kiskoa pitsiä auki vielä päällä ollessakin. En tiedä onko tämäkin sit kokoon liittyvä, vai ihan vaan malliin, mutta mun rintavarustus tahtoo tulla kovin tyrkylle kun reunoja ei saa pysymään järkevästi paikoillaan edessä.

Napitusratkaisuun olen todella tyytyväinen ja tulen varmasti soveltamaan jatkossakin. Napituslistoissa ei ole lainkaan napinläpiä, vaan virkkasin toiseen reunaan kiinteitä silmukoita ja napinläviksi ketjusilmukkalenkkejä.

Lankahan oli siis Novitan Kotiväkeä, väri jostain vuosituhannen alusta. 3.0 ja 3.5 mm puikoilla tikuttelin ja lankaa kului n. 240 g. Malli Phildarin.

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Kuva-arvoitusta ja arvontaa

Blogilistalla tuli 200 tilaajaa täyteen, Bloggerin puolella meni 100 kirjoitusta rikki - hattu päähän, lippu käteen, pidetään juhlat?


Juhlan kunniaksi pistetään pystyyn arvonta. Arvontaan voi osallistua jättämällä kommentin, aikaa on Juhannuspäivän iltaan eli 20. kesäkuuta saakka. Laitathan kommenttiin jonkinlaiset yhteystiedot (sähköposti, blogiosoite), jotta voin ottaa sinuun yhteyttä mahdollisen voiton osuessa kohdalle. Lisäksi haluan kuulla mitä sinun mielestäsi alla olevassa kuvassa on ja miten ne liittyvät tämän blogin aihepiiriin. Oikeita vastauksia on useita, väärätkin toki osallistuvat huikeiden palkintojen arvontaan. (Joista tai josta minulla ei ole vielä aavistustakaan...)

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Vilautuksia

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Punainen

Kolmaskin sitten valmistui. Ja on ainoa, joka voi esitellä, kaksi eilen illalla valmistunutta menivät vielä kylpyyn ja kuivuvat parhaillaan olohuoneen lattialla. (Oikeassa yläkulmassa näette kesän edistymisen merkkejä takapihamme arktisella vyöhykkeellä: kohta kukkii pihlaja. Muualla Oulun seudulla ne on jo täydessä kukassa, osittain kai ohikin.)


Mikähän tämä vaatekappale olis? Tekis mieli koko ajan kutsua mekoksi, mutta on enemmän paitapituinen. Kai se on sitten ristittävä tunikaksi vaikka jotenkin inhoan koko sanaakin. Minusta se ei tarkoita oikein mitään, niin erityyppisiä vaatekappaleita olen kuullut tunikaksi kutsuttavan. (Pikkutytön perusasu: tunika ja legginssit - vaatteina tosi kätevät, sanat kammottavia.)

Neulottu koneella, lankana Novitan Bambu, kuten ensimmäisessäkin. Takakappale on sileä ja tähän tein taakse pienen halkion pääntielle. Ja sitä ainokaista nappia sitten piti odottaa kuukauden päivät. Hihat yrittää olla puhvimalliset, mutta leveämmät olis näköjään saanut tehdä.

Monenlaista koristeluakin kerkesin tähän suunnitella. Nauha tuohon eteen sauman päälle, ommeltava kangasmerkki, kirjottuja kukkasia, perhosia, tähtiä, omppu... lopulta päätin, että yksinkertainen on kaunista. Tai sitten vain iski laiskuus. Mutta jääpähän tuunattavaa.

Ja lopuksi, ahkeruuteni on palkittu.

perjantai 12. kesäkuuta 2009

Projektisuunnittelua

Miten niin mulla on ongelma...? (Kuvakaappaus Ravelryn projekteistani)


Ennen seuraavia lankaostoksia pitää vähintän 2 näistä olla 100%. Pisimmällä on tuo Punainen, tunika josta puuttuu yksi nappi. Nimetön (ja näistä ainoa kuvallinen) kaipaa myös nappeja, muutama langanpääkin on vielä valtoimenaan. Mekko kaipaa taskunpohjien kiinnitystä ja lankojen päättelyä. Numerohirviön kappaleet on kaikki tehty, vaatii kokoamista.

Mutta sitä ennen pitää siivota keittiö. Siitä en uskalla laittaa kuvaa, koska lukijoiden joukossa saattaa olla henkilöitä, joille tämä näky olisi liikaa. Silkkaa K-18 kamaa. Jos ei musta kuulu mitään muutamaan päivään olen luultavasti hautautunut tiskivuoreen.

Edit. klo 18:50 Tiskivuori selätetty!

Edit2. klo 23:55 Joku lähtee huomenna lankakauppaan!! (2/4 selätetty ja huomenna haen kaupasta yhden punaisen napin.)

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Protoilua


Ihastelin tässä taannoin Punasen lasimerkkejä. Kaivelin vähän laatikoita ja tekaisin muutaman mallikappaleen.

Mutteri killuu ketjussa jonka päähän on tehty koukku, ledi päätyi roikkumaan tuplarenkaaseen ja regulaattori sai seurakseen papukaijalukon. Ledi ja mutteri yksilöissä on käytetty pienempiä välirenkaita jotka olivat aika pehmeitä, saa nähdä kestääkö käytössä. Eihän näissä periaattessa tietysti roikuta, mutta käytännössä voi tietysti tarttua kiinni johonkin. Toisaalta ehkä parempi että merkki antaa periksi ennemmin kuin neule.

lauantai 6. kesäkuuta 2009

(Toiseksi) viimeinen tuomio

Tomtenihan se siinä edellisen postauksen kuvassa tosiaan köllötteli. Tavaallan tämä takki oli ihana, mutta kuitenkin täysin käyttämätön. Hieman iso (painava takki ainaoikein neuletta venyy ihan kiitettävästi), liian kuuma sisälle, ulkokäytössä ei pidä tuulta.


Takin kuivuttua voin todeta, että hihan pituus riittää, eikä tullut liian peltinen - vaikkakin tavoite olikin vähän vähemmän huopunut. Vartalonympärys on hieman nafti, nappeja ei laita oikein mielellään kiinni. Vaikka takki auki tulee muutenkin yleensä juostua, olis kiva tietää, että tarvittaessa sen saa myös kiinni. Harkitsen vielä vetoketjua, se lisäisi kyllä käyttömukavuutta huomattavasti. Tai sit kastelen ja venyttelen vielä kerran. Tai molempia. Tarina jatkuu?

Tämän päivän sää on kuin tehty tälle vaattelle. Kolea ja harmaa. Ilman pinkkiä aluspaitaa ja mustia housuja maastoutuisin lähes täydellisesti tuohon takapihan metsikköön.

Ihana, lämmin.

Ristiinnaulittu

Ristiinnaulittu, mutta toivottasti ei kuitenkaan tuhoon tuomittu. Nakkasin koneeseen 40 pesuun. Odottelee kuvassa kuivumista ja ankaran venyttelyn vaikutusta - vieläkö mahtuu päälle.

Ai niin, nuo tikut on sit päällystetty teipillä. Parin pingotuksen kokemuksella voin sanoa, että toimii: ei tule ruostetahroja ja teipit on pysyneet paikallaan.