Oheistoimintaa

Useat puhelinpalaverit kaipaavat jotain keskittymistä edistävää oheistoimintaa. Neulominen on vanha konsti, mutta näköjään lankojen keriminenkin käy hyvin siihen tarkoitukseen.

 

Käsinkehrätty ja keritty Linconln, kuidut Lanitium ex Machinalta.

Täysi

Tour de Fleece 2012

Kolmen viikon saldo: 370 g ja kolmisäikeiseksi kerrattuna melko tarkkaan 1000 m merinosekoitusta, sekä samaa paksuusluokkaa olevaa suomenlammas - silkki sekoitusta säikeenä 130 g.

Ensimmäistä varten karstasin myllyllä sekaisin erivärisiä merinovilloja. Toinen sekoitus on niin ikään ajettu pariin kertaan myllyn läpi, pohjana Tuulian värjäämää topsia (suomenlammas 70%, silkki 30%). Kuvassa loogisesti finsilkit vasemmalla, merinot oikealla.

Unelmanpehmeä kietoutumishuivi

Jos normikokoinen parisänky ei tahdo riittää pingoittamiseen, voisiko päätellä, että tuli ehkä vähän liioiteltua sen huivin koon kanssa? Niin tai näin, mutta tämä on Ihana. Lanka on käsin kehrättyä Polwarthia (Southern Cross Fibers, "Wombat"), malli Cardiff uusimmasta Ullasta. Samaan aikaan viltti ja unelmanpehmeä kietoutumishuivi, lämmin mutta kevyt. Siipiväli yli 2 metriä, korkeuttakin metrin verran, painoa 180 g.

Tour de Fleece 2012

Eilen se alkoi: Tour de Fleece 2012! Allekirjoittanutkin lähti ensimmäistä kertaa mukaan tourille. Tähän mennessä on ollut jo aloittaessa tiedossa pidempi lomareissu tourin ajalle, jolloin päivittäinen kehrääminen olisi ollut todella hankalaa. Tänä vuonna loma on sen verran myöhempään, että se ei sotke osallistumista, toivottavsti ei tule myöskään pidempiä työreissuja.

Tavoitteena olisi tehdä jotain tälle kasalle.

Monen värisiä merinovilloja, osittain jo karstattu sekaisin. Perjatai-iltana pidin treffit karstamyllyn kanssa, lopputuloksena 18 kpl tällaisia palleroita, à 21 g.

Lauantaina aloitin jälleen mallitilkkuillen.

Isompi lappunen on samoista säikeistä kolminkertaiseksi kerrattua, pienempi kaksinkertaista. Kuten tavallista, pidän 3-säikeisestä enemmän. 2-säikeisenä saattasisi riittää pieneen villatakkiin, 3-säikeisineä pitää keksiä jo jotain muuta. Kertaus jonkun yksivärisen kanssa lisäisi kyllä metrejä kivasti. Jostain syystä en onnistu näkemään tätä raidoitettuna mikään toisen kanssa, vaikka muuten kaikkialla raitoja näenkin. No, jospas nyt ensin keskittyis kehräilemään noita säikeitä.

Mallitilkkuilua

Mietin hyvää suomennosta sanalle "swatching", kävisikö mallitilkkuilu?

Tätä kuitua

 kahdella eri tavalla käsiteltynä. (Luonnossa ero on kyllä selvempi kun kuvassa.)

Jälkimmäisen satsin kehräsin, kertasin ja neuloin samalta istumalta, neuloinkin suoraan rukin rullalta. Sukkaa pukkaa, eli mallitilkkukin on neulottu pyörönä, sukkakoossa. Halusin nähdä miten värit käyttäytyvät oikealla silmukkamäärällä.

Japanese Tattoo

Laitetaanpä väliin vähän kehräilyjä.
Corriedalea, Friday studios, väri Japanese tattoo.

Topsi jaettu pituussuunnassa kahtia, navajo-kerrattu.

Grammoja kummassakin vyydissä 55,
metrejä toisessa 172, toisessa 174. 

Aika hyvin vaikka itse sanonkin.

Terra

(Köh. Kuten kuvista voi päätellä , nämä kuvat eivät ole ihan tuoreita...)

Huivi sen sijaan on aivan ihana, harteilla nytkin. Tämä on ensimmäinen kolmiohuivi, johon olen varauksettomasti ihastunut ja tyytyväinen. Sopivan kokoinen, lämmittää sohvan nurkassa tai keittiöjakkarallla läppärin ääressä kököttäessä juuri sopivasti. On helppo heittää hartioille, kietoa tiukemmin, avata tai ottaa pois lämmitystarpeen mukaan.

Malli on Jared Floodin Terra. Lanka käsinkehrättyä corriedalea (Ashford Corriedale plum duff,  Wollincehnilta). Lankaa meni huiviin n. 425 g / 640 m. 5,5 mm puikoilla neuloin.

Stripe study

Kun tämän huivin ohje ilmestyi Ravelryyn hämmäsetelin mielessäni sen suosiota. Siis raidallinen kolmiohuivi ainaoikeaa? Vasta useamman kymmenen toteutusta nähtyäni tajusin, että se ei olekaan säännöllinen kolmio. Silloin kolahti ja lujaa.

Kyseessä on siis Veera Välimäen Stripe study shawl. Huivin  muoto ja omalaatuinen raidoitus syntyy lyhennetyillä kerroksilla. Hieman pelkäsin pilaavani mallin itseraidottuvalla langalla, mutta kiva tästä onneksi tuli. Alkuperäisen mallin graafisuus siitä puuttuu, mutta omalla tavallaan tämäkin toimii.

Lankana Drops Alpaca ja käsinkehrätty BFL-silk.

Pingotin - tai oikeastaan en pingottanut, vaan kastelin ja oioin tasoon kuivumaan - huivin melko pitkulaisen malliseksi, kun en ole mikään kolmiohuivien ylin ystävä. Näin se kietoutuu kivasti myös kaulahuiviksi. Leveyttä huiville tuli vähän reilu pari metriä, korkeutta n. puoli metriä.

Peitto

Lankojen kehräämisen aloitin melkein vuosi sitten. Mukana on ainakin Suomenlammasta, Corridalea, Shettistä, BFL:ää, Ronaldsay, Cobuger Fuchsschaf, Polwarth, Jacobsschaf... kammattua, karstattua levyllä ja nauhana. Pääosin luonnonvärisiä, pari värjättyä punaista. Täysin puristi en ollut, vaan mukana on muutama lappu tehdastekoistakin lankaa. Oranssin ja toisen vihreistä jätin lopulta pois. Kolmisäikeisenä sellaista 200m / 100g tai hiukan paksumpaa.

Neuloin peiton palasina, jotta voisin tehdä sommittelun lopuksi sen mukaan, mihin lanka riittää. Tässä vaiheessa oli vielä muutama palanen neulomatta.

Ompelussa oli oma hommansa, mutta tavallaan pidin siitäkin. Langanpäät päättelin pessimistinä vasta lopuksi. Ja niitähän riitti. Punnitus osoitti 18 g.

Kokoa peitolla on hieman vaatimattomat 108* 155 cm, toisaalta juuri sopivasti mun kahdenistuttavalle neulonta/ tv:n katselusohvalleni. Isompi peitto on siinä vain tiellä. Painoa komeudella on n. 1100 g ja se on neulottu 4 mm puikoilla.

Pidän kovasti tuosta mallineuleiden yhdistelmästä. Sileä oikea tuo kauniisti esille käsin kehrätyn langan elävän pinnan ja mallineuletilkut antavat peitolle tiettyä ryhtiä.

Reunukseksi neuloin muutaman kerroksen aina oikeaa ja se on neulottu ihan mukavuussyistä kahdessa osassa, eikä kerralla koko peiton ympäri.

Vielä kerran koko herkku.

Nurja puoli ja se projektin epätäydellinen osuuskin mun piti esitellä, mutta yksinkertaisesti unohdin kuvata ne! Ehkä joskus myöhemmin.

Spin in public

Huomenna vietetään kansainvälistä julkikehruupäivää eli Spin in Public -päivää. Oulussa kehrätään Lumoavassa Langassa klo 10 - 15. Tule mukaan kehräämään, kyselemään, tutustumaan tai vaikka vain ihan ohimennen ihmettelemään!

 

Mukana ainakin edellisen postauksen siniset, navajokertausta, käsinkehrättyä lankaa ja jotain itsekehrätystä neulottua.

Vitamiinipommeja

Appelsiini? Mandariini? Aprikoosi? Porkkana?

Omena? Salaatti? Kurkku? Lime?

Merinoa Handpaintedyarn.com:sta. Kolmisäikeinen, navajokerrattu. Vihreässä (Acacia) grammoja 91, metrejä n. 390, oranssissa (Apricot) 96 g ja 420 m. Aavistuksen ohuempaa kuin oli tarkoitus.

Mun tekis niin mieli tehdä näistä sukat. Saiskohan niitä pysymään edes hetken kasassa, jos 2 mm puikoilla tikuttelis mahdollisimman tiivistä pintaa? Aika tiukka kierre näissä kyllä on. Vai pitäiskö kehitellä joku vahvike ainakin teräosaan? Sukkani tahtovat kulua puhki joko päkiästä tai kantapäästä. Yleensä päkiästä.

Ehkä ne vois olla muhkea raidallinen kaulahuivikin? Silloin ei ainakaan tarvitsisi huolehtia kestävyydestä. Pehmeitähän nämä on kuin mikä.

Vielä vähän auringonpaistetta.

Värit on kyllä niin kesäiset, että saattaa jäädä neulomiset ensi kevääseen.

Noin 53

27. 8. 2009 - TheThylacine, Oatmeal BFL "Snug"

23. 10. 2009 - kaksisäikeinen,  322 m/ 96 g. Topsi jaettu ensin pituussuunnassa kahtia ja toinen puoli vielä kahteen osaan.

11. 8. 2010 - 28's cousin 53! (Lynne Ashton) (pdf download)

Mallissa on nimensä mukaisesti kerroksia 53, mun versiossa noin. Muutenkin vähän sinne päin, kun en jaksanut hakea ohjetta vaan tikuttelin lonkalta menemään.

Neuloessa mua hieman häiritsi, kun lanka raidottui 2 kerrokseen ja mallineule kolmeen. Meinasin jo purkaa koko tekeleen, mutta taitaa kuitenkin jäädä tällaiseksi.

Väriterapiaa rukilla

Ensimmäinen vyyhti on nyt valmis, toinen odottaa vielä kertaamista.

Ensin oli nämä. (BFL-silkkiä FeltStudioUK:sta.)

Sitten näytti tältä:

Ja tällä hetkellä mennään tässä:

Seuraava olomuoto vois olla sukat?
Vyyhdissä grammoja sata, metrejä n. 380. Navajo-kerrattu.

Ja vielä kerta kiellon päälle (se pakollinen kolikkokuva, vaikka värit onkin vähän laimeet).

Tuokokuinen kehruupäivä

Toukokuu oli ja meni, mutta pitää vielä laittaa muutamia kuvia, kun vihdoinkin sain ne tuolta kamerasta ladattua koneelle. Toisethan raportoi heti tuoreeltaan.

Kehrääjä tauolla (ai että oli muuten taas hyvät eväät)

Herraseuraa (hieman kukkoilevaa sorttia)

Hienostunutta hopeaa

 Verratonta väri-iloittelua 

 Tuo viimeinen on mun.

Kehrää se

Olen minä kehräillytkin. Kehräilyni ovat vaan viimeaikoina olleet hieman tylsiä esiteltäviksi, siksi niitä ei juuri ole blogissa vilahdellut.

Ylhäältä vasemmalta alkaen: ronaldsay, andenwolle(?), coburgerfuchs (2/3) + mysteerivilla (1/3) (lahjoittaja epäili ahvenanmaalaiseksi), coburgerfuchs; alarivissä: jacobschaf, suomenlammas, suomenlammas, corridale. Kolmisäikeistä, noin worsted paksuista, 200 m/ 100 g. Näistä olis tarkoitus tulla jonain päivänä torkkupeitto. Kaiken kaikkiaan tätä sarjaa löytyy tällä hetkellä n. kilon verran, osa värjättyjäkin (yksivärisiä). Kohta pitäis osata päättää, millainen siitä peitosta tulee.


Poika kysyikin yhtenä päivänä, miksi äiti aina kehrää niin tylsän väristä. (Tais olla tuo ronaldsay työn ala.) Asiallehan piti kiireesti tehdä jotain.

BFL-silkkiä FeltStudioUK:sta. Nam.

Pikku prinsessa

Pikku prinsessa Victoria. Sievä kuin sika pienenä ja kaiken lisäksi tuntuu olevan oikein hyvätapainen. Meistä tuli heti kaverit!

Tositoimiin pikkuprinsessa pääsi jo eka iltanaan ja ensitöikseen surruutteli 96 m lisää tätä lankaa. Niin kiva kuin toi pinkki onkin, valmiissa huivissa se ei mun mielestä toimi niinkuin pitäis eli ajattelin sen vielä siitä poistaa ja jatkaa niillä muilla väreillä eli harmaalla ja sinisellä. Myttykuvassa vielä OK, mutta tekee muuten aika hillittyyn huiviin typerän kirkkan raidan.

Vielä muutama sanaen siitä Victoriasta. Alunperinhän olin sitä mieltä, että en tarvitse varsinaisesti matkamallia ja haaveilin Victorian isosiskosta, Juuliasta. Haaveilin, ja haaveilin, en saanut aikaiseksi tilata eli ehkä se ei kuitenkaan ollut ihan sitä mitä halusin?

Nyt olen rehellisesti sitä mieltä, että tuo kokoontaitettavuus on loistava ominaisuus myös kotikäytössä. Vanhan rukin kanssa sai aina vähän jännittää, mitä lapsukaiset on saaneet aikaan, jos ketruukset jäi rullalle kesken. Tästä nappaan kehrän pois ja rukin laukkuun. Ja jatkan seuraavalla kerralla siitä mihin jäin. Lapset tykkäävät siis myös tästä rukista.

Odotusta (välihuomautus)

Meille on tulossa uusi asukki. Pieni ja sievä, valmistaja on sille antanut nimen Victoria S95.

Pitkään haaveilin sen isosiskosta Juliasta, mutta jokin nyrjähti kun näin Soilen kehräilevän käsityömessuilla toisella pikkusöpöläisellä. Sen verran pääsin sitä itsekin kokeilemaan, että tiedän edessä olevan melkoista uudelleen opettelua ja totuttelua. Ei ole modernit neitoset kuin mummun vanhat rukkirrähjät.

Edit. 13. 10.
Villa Laurilan tilausseuranta näyttää:



 
Edit. 15. 10. Odotus on ohi! Ei kestänyt 9 kuukautta, ei edes yhdeksää päivää. Lisää raporttia ehkä viikonloppuna. Mikäli maltan.

Sukat

Alussa oli superwash merin0 70%, Seacell 30%.

Siitä tuli 320 m/ 100g. 3 säiettä, tiukalla kierteellä, navajokerrattu.


2,5 mm puikoilla perussukkaa.

Tykkään!

Kitinä, narinaa, surinaa

Käsillään tekijä ylpeänä esittelee: 124 g ja 665 m merinovillaa, kaksisäikeisenä. Rukki on laulanut. Kitissyt, natissut, narissut, surissut -vanhukseni ei ole varsinaisesti hiljaista sorttia.


Nuorimmainen ehti jo levitellä tuon vyyhdin kertaalleen, mutta onneksi haltijalangat piti ja niitä oli tarpeeksi. Kuvastakaan en niitä jaksanut piilotella, sillä lanka oli kuvanottohetkellä vasta menossa kylpyyn.