Suloinen myrkynkeittäjä

Tiedättehän tilanteen, kun saa päähänsä tehdä jämälangoista jotain, ja yhtäkkiä niitä ei olekaan tarpeeksi, tai ainakaan tarpeeksi samaa vahvuutta ja oikeita värejä? Työn alla on peitto jämä- ja varastolangoista, kaksinkertaista ohutta sukkalankaa tai yksinkertaista worsted-paksuista. Siihen väliin jää joukko lankoja, jotka ovat yksinkertaisena liian ohuita ja kaksinkertaisena liian paksuja. Kyllä, myönnän olevani hieman rajoittunut noiden eri vahvuisten lankojen sotkemisessa.

Vahvuuksille on vaikeampi tehdä mitään, mutta väriongelmaan olen kehitellyt ratkaisuja: Jaquardin heikkohappovärit. Pari ekaa satsia on värjätty jo pari viikkoa sitten, viimeisin eilen. Ja sitä keitellessä soi päässä tuo Mariskan Suloinen myrkynkeittäjä.

Ensin keittelin vihreät. Vasemmalla pohjana luonnonvalkoinen 100% superwash villalanka, oikealla kaurapuuronvärinen vahvistettu sukkalanka.

Seuraavan satsin kohdalla tuli vähän liioiteltua värimäärän kanssa, kun nuo vihreät jäivät vähän toivottua kirkkaammaksi. Keskimmäisen pohja on valkaistu sukkalanka, vasemmanpuoleisen vaalea ruskea ja oikeanpuoleisen punainen 100% villa.

Tämä viimeinenkin satsi on tosiaan yhdestä padasta. Pohjalankojen värit vasemmalta alkaen: oranssi, punainen ja valkoinen. Näihin olen todella tyytyväinen ja sormia syyhyttäisi päästä jatkamaan kokeiluja.

Varastossa olis yhdet puserolangat (300 g + 300 g), joiden väri ei ole ihan nappi. Uskaltaisikohan...?

Mitäs siellä hellalla höyryää?

Melkein koko kesän olen suunnitellut ja miettinyt, uskaltamatta oikein tarttua toimeen.

BFL-silkkiä ja BFL-Kid Mohairia.

*****

Ja ei muuten sit mennyt ihan niinku Strömsössä... Reilun puolen tunnin huolellisen vahtimisen jälkeen jouduin hetkeksi poistumaan keittiöstä (tyttären hampaat piti pestä). En tiedä kuka tai mikä oli kääntänyt hellan isommalle, luultavasti kätevä emäntä ihan itse. Joka tapauksessa iloinen porina kävi kun tulin takaisin. Argh!

Meinasin lyödä hanskat tiskiin heti samointein. Hyvä että sain yöllä nukuttua, kun mietin huopuneita villaparkojani. Olin varma, että joutavat saunanpesään mokomat. Ja värjäyskattila kirpputorille.

*****

Vaati kohtuu reipasta jälkikäsittelyä saada villa kehruukelpoiseksi... mutta kehräytyy se ja väri on upea! Ehkä mä en sitä kattilaa vielä myy.

On se - sinistä. Viimeviikolla tuli postissa sukkalankaa - sinistä. Olenkohan tulossa jotenkin kipeäksi?

Värikylpyjä ja koneneulontaa

Aloitetaan väristä. Lankalaatikossa on pyörinyt kolme kerää farkunsinistä Novitan Bambua ja pari kerää vaaleanpunaista. (Tosin niitä vaaleanpunaisia olis muistin mukaan pitänyt myös olla kolme, mutta kaksi niitä vain löytyi. Olenko tosiaan voinut neuloa parin vuoden aikana kokonaisen kerän mallitilkuiksi ihmetellessäni mitä noista langoista vois tulla?) Periaatteessa ihan kauniita värejä, mutta ei kuitenkaan mun. Ja 150 g - mihin se muka riittää? Yhdistettynä? Periaattessa toimiva väriyhdistelmä, mutta vielä vähemmän mua.

Pesukoneeseen Dylonin Intense Violet pesukonevärin kanssa ja lopputulos on todella hyvän värinen.


Melko tarkkaan 200 g lankaa söi tämä mekko ja loput 50 g meni enemmän tai vähemmän neulekoneeseen tutustelussa. Haikailin neulekoneen perään ja ihana ystävä hommas mulle lainasellaisen - anopiltaan. Lainakoneessa on se hyvä puoli, että kun kyllästyttää sen voi palauttaa ja välttyy varstointiongelmilta. ;-)

Malli on omasta päästä ja siitä tuli oikein passeli. Tykästyin tuohon kolttuun siinä määrin, että kauppareissulta tarttui mukaan muutama kerä punaista Bambua, joka on myös jo neulottu ja odottelee kokoamistaan.

Tätä mekkoa tehdessä tuli väistämättä mieleen vanha sanonta: onko kiire vai tehdäänkö (tieto)koneella. Harjoituskappale nro 2 valmistuikin sitten jo huomattavasti nopeammin mitä käsinneuloen olisin saanut aikaan.

Edit. Harvoin tulee harrastettua linkkailua mihinkään, mutta nyt on ihan pakko. Vähänkö ois röhee tällaset vaikka kaula- tai korvakoruinakin. Silmukkamerkit pitäis ainakin vaihtaa lasihelmistä ja sydämistä abikoliittimiin, transistoreiin tai elektrolyyttikondensaattoreihin!

Väriä elämään - osa II

Neulottu tosimarinadilangoista (The Cotton Garden Viola), hintalaputkin markoissa... Sinäänsä kaunis luonnovalkoinen, mutta hieman epäilytti, että voi sen värisenä jäädä käyttämättä. Alun perin tästä piti tulla punainen, mutta hetken mielijohteesta nappasinkin kaupasta mukaan pinkin (Deep Pink) Dylonin pesukonevärin.

Malli on Phildarin. Neuletiheyteni oli tietysti jälleen jotain ihan muuta, joten uusiksi piti laskeskella silmukat. Kaiken lisäksi pakkasin langat laukkuun pääsiäslomalle lähtiessä, mutta unohdin lehden kotiin. Alaosa on siis neulottu enemmän tai vähemmän "selkäytimestä". Rintavarustukselle tein mös mallista poiketen lisätilaa lyhennetyin kerroksin.

Elämäni ensimmäinen (tarkoituksellinen) pesukonevärjäys kokeilu. Samoilla tulilla pesin vielä toisen koneellisen violetilla, mutta siitä lisää toisella kertaa. Kivaa ja helppoa, paitsi se koneen pesu jälkeenpäin. Luukun tiivisteisiin jää väriä vaikka kuinka pyörittelis tyhjänä eli lopulta piti ottaa suihkupullo ja rätti käteen ja ryhtyä niitä tiivisteitä putsaamaan ihan käsipelillä. Niin kiva kuin tuo punainen sävy onkin, en ihan välttämättä halua kaikkea pyykkiäni sillä sävyttää.