Ihkupalleroita ilta-auringossa

En voinut vastustaa Juulin houkutuksia ja syystarjous päätyi meille tällaisessa muodossa. Juu, kyllä siinä on 2o eri väristä merinotopsia (á 50 g). Tai no, yksi on silkki-villaa. Ja kauppaan vielä jäi värejä, paljon!

Nämä hieman aiemmin Utunasta saapuneet ihkupallerot ehtivät jo langaksi. Kainuunharmasta, 25 g kutakin väriä.

n. 30 m / 25 g.

Sinun kanssasi tähtisilmä*

Ensimmäinen omakehräämästä langasta tehty neule on valmis. Langankulutus 118g ja puikot 8mm. (* Kuva on otettu aamuhämärissä huonosti nukutun yön jälkeen, joten sitä piti hieman sensuroida...)

Pipo on hiukkasen nafti koska lankaa oli niin vähän. Eka versio oli muutaman silmukan leveämpi, mutta jäi liian lyhyeksi joten se meni purkuun. Toinen oli jo sopivampi pituuden puolesta, mutta korvaläppien paikkaa sovittelin muutamaan kertaan. Niinhän sitä sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo ja nyt olen tähän hyvinkin tyytyväinen. Tupsuihin lankaa ei enää riittänyt, mutta koska halusin ne, piti odotella lisää villaa. (Päälaella on muuten samanlainen tupsu vaikkei se kuvassa näykään.)

Ilokseni huomasin, että kehitystä on tapahtunut: lisälankoja kehrätessäni piti jo tahallaan tehdä vhän paksumpaa ja epätasaisempaa kuin mihin olisi pystynyt.

Tässä vielä yhteispotrettia villapalleroista:

Log Cabin Socks

Pääosin viimeviikon Salon reissun tuotosta:


Malli Log Cabin Socks, Hand Knit Holidays kirjasta. Lankana 7-veikkaa (Vortex streetin jäämistöä) ja puikot 3,5 mm. Tehty naisen koolla vaikka vähän ensin arveluttikin, sillä tuo 48 silmukkaa on mulle normaali sileän neuleen sukka ja tässä on kuitenkin noita palmikoita, jotka vetävät aika lailla kasaan. Näin tehtynä sukka onkin ihanan napakka.

Pitäis kohta keksiä reissuneuleeksi jotain muuta kuin sukkia. Meinaan niitä on aika paljon. Siis vaikka käytänkin villasukkia päivittäin niin kotona, töissä kuin ulkoillesskin. Mulla onkin käynnissä eräänlainen käänteinen sukkasato: yritän saada edes jonkun parin hävitettyä. Tavoite häämöttää ainakin näiden kahden parin kohdalla.


Pitäisköhän siirtyä täysvillaisiin sukkalankoihin?

Kielikiemuroita

Päivi kyseli Paraphernalia sukkien nimestä.

Termi paraphernalia tarkoittaa namisissa olevan naisen omaa omaisuutta, kuten vaatteita tai koruja. Enemmän mielenkiintoista historiatietoa löytyy vaikkapa Wikipediasta (englanniksi).

Sukkiin nimi tuli kuitenkin sanan toisen, kuvaannolisen merkityksen myötä: ylimääräiset kiemurat.

Kultaa!

Kultaa tuli Pelagian blogiarpajaisissa. Eka kerta kun voitin jotain. Osittain ehkä siksikin, etten juuri tapaa blogiarpajaisiin osallistua. Tällä kertaa sattui kuitenkin oleman sellainen kysymys joka houkutteli vastaamaan.

Ihanan kultainen paketti. Kiitos!

Django

Olen minä hieman neulonutkin. (Rukki ei kulje kovin kätevästi laukussa mukana ;-)

Malli Django by CookieA - ihana!
Lanka Regia stretch color, hiukka vajaa 100g
Puikot Knitpicks Harmony 2,5 mm sukkapuikot. Toisen sukan puoliväliin asti tein viidellä puikolla, sen jälkeen hukkasin (!) yhden puikon ja loppuun piti pärjätä neljällä, sillä olen kuuden puikon satsista jo aiemmin hukkannut yhden. Alkuviikosta yritin tilata uusia, mutta tuntui olevan vähän jokapaikasta lopussa. Onneksi tilapäisesti, nyt on uusi satsi tilattu.

Sen verran modasin mallia, että jatkoin kiilakavennuksia vähän pidemmälle, että sain jalkaterästä vähän kapeamman ja siten hieman paremmin istuvan. Ja sitäpaitsi olette aivan oikeassa, kyllä kumpikin sukka omat virheensä ansaitsee. No sen verran pieniä on virheet, että melkoinen haukankatse täytyy olla, että ne löytää. (Löytää kyllä jos tarkasti laskee silmukat ja kerrokset.)

Missä sinä muuten pidät palmikkopuikkoa/ apupuikkoa silloin kun sitä ei juuri tarvi?

Yksi, kaksi, kolme eli harjoittelua

Aloitin harjoittelun - en polkemalla tyhjää, kuten jossakin neuvottiin, vaan kehräämällä hahtuvaa. Jota sitäkin muuten suositeltiin helpoksi aloitukseksi. Ensimmäinen tuotos, painoa 6 g. Ai että mä olen ylpeä. ;-)

Kuusivuotias poikani pystyi muuten samaan ja kehui touhua älyttömän kivaksi. Kauemminkin olisi jatkanut jos ei äiti olis hätistänyt pois.

Toinen tuotos, edelleen hahtuvasta kehrättynä, mutta nyt onnistuin jo pitämään kierteen maltillisena. Kokonaista 10 g. Tämän vois jo vaikka neuloa mukaan johonkin. Jos raaskis.

Kolmas satsi vielä keskeneräisenä rukin rullalla. Rohkeasti lähdin nyhtämään topsia. Möykkyistä ja kikkuraa, mutta ah niin addiktoivaa. Usko omaan oppimiseen on vahva ja into palava.


Kuten kuvasta näkyy rukkirakkaani kaipaisi hieman puhdistusta ja huoltoa. Vielä ei ole ehtinyt, kun oli niin kiire päästä kokoeilemaan.