Sävy sävyyn

Ravelryn stashia varten piti napata pikaisesti pari kuvaa.

Pianon päällä oli hyvä valoisa paikka,

ja vanha toivelaulukirja. 

Sävy sävyyn.

Perfektionistin vikaa?

Paljon parempi, mutta vielä pitäis osata päättää mitä näille tehdään.

Saksia? Saumuria? Pretend they do not exist? En todellakaan meinaa purkaa kainaloihin saakka neuloakseni uudestaan, enhän?


Olen minä ennenkin leikellyt sivusaumoja sopivammaksi. Aina se vaan hirvittää. Se lopullisuus. Lanka on sit pätkinä, eikä sitä uudelleen neulota jos ei tullutkaan hyvä. Toisaalta se on vaan lankaa. Sitä saa lisää.

Seuraavaksi

Outi kysyi kommentissaan, että mitä seuraavaksi. No sitä seuraavaksi, että nyt se on liian leveä. Pesussa kävi just niinkuin pyöreälle (monisäikeiselle) superwashlangalle tuppaa käymään: venähti. Tai jos kauniimmin sanotaan, niin rentoutui ja kasvoi pesussa. Hihoihin tuli juuri sopivasti lisää mittaa, helma on liian leveä.

Ois tuon leveysongelman voinut kyllä huomata jo kahdessa edellisessä yrityksessä, mutta kun en ilmeisesti vaan halunnut sitä myöntää. Kesällä oli vähän turvonnut olo ja tuli varattua vähän liikaa kasvunvaraa tuohon helman. Pah. Säkki. Muotoiltu, mutta silti säkki.

Valokuvaan sen sais vielä asettumaan kauniisti, mutta kun ei tunnu päällä kivalta. Mitäpä sitä ihminen sellaisella villapaidalla tekisi. Nyt harkitaan steekkaanko vai puranko.

Never ending story

Viitaten edelliseen. Nyt se on liian pitkä.

Mielenmuutoksia

Vielä viikko sitten tässä oli karmea mörvelö, kaikkien aikojen tyhmin villapaita, jossa ei ollut mitään muuta hyvää kuin istuva hartialinja.

Nyt siinä on taas lupaava tapaus. Purin 7 senttiä helmasta ja aloin neuloa sitä uudelleen. Yhtäkkiä lankakaan ei enää ole euroopan ruminta ja sitä on ihan miellyttävä neuloa. Tyhjä pää pursuaa taas ideoita. Pähkäily purkamisen ja roskiin heittämisen välillä vaihtui valinnan vaikeuteen toinen toistaan mielenkiintoisempien ideoiden välillä.

Tuo keltainen on vielä harkinnassa.

Ja mikä siinä 7 cm oli sit vikana? Mittasuhteet. Ristiriita neuleen ja vartaloni välillä.

Kohti Porttia

Kirjoneulotuttaa

Phildarilta oli ilmestynyt syksyn kuvastot. Kirjoneuleita näyttää löytyvän niin naisten, lasten, kuin isompien lastenkin kuvastosta. Eniten jäi mieleen kuitenkin kummittelemaan tämä:

Tahtoo kirjoneulehuivin! Pitäiskö tempaista, tilata lehti ja etsiä mallin mukaiset värit? Kuvan värit on kauniit, mutta ei ehkä kuitenkaan minun värejäni. Vai kaivelisko lankalaatikoita ja tekis jotain sinne päin?

Edellisessä kuvassa lankojen paksuudet ja tekstuurit vaihtelee jonkin verran, alla olevat olis kaikki suurinpiirtein samaa vahvuutta ja laatua.

Vai mennäkö vähän värikkäämmälle linjalle? (Kuvassa kohtuu kattava otos mun yksivärisistä sukkalangoista vahvuudessa 420 m/ 100g.)